-Nestehukka altistaa monille ongelmille
Vesi on hevoselle ravintoaineista kaikkein tärkein. Puute vedestä tappaa nopeammin kuin minkään muun ravinteen puute. Riittävä veden saanti on tärkeää sekä hevosen nestetasapainon säätelyn että ruuansulatuksen normaalin toiminnan kannalta. Liian vähäinen nestemäärä aiheuttaa huonoa vointia ja voi altistaa mm. ummetusähkyille, suorituskykyongelmille sekä vähentyneelle rehunkäytölle. Hevosen kehosta noin 60 - 70 prosenttia on vettä ja yli 10 prosentin nestehukka voi pahimmassa tapauksessa olla hevoselle hengenvaarallinen. Tästä syystä riittävä juominen ja nestetasapaino on hyvinvoinnin peruskivi niin kesällä kuin talvellakin.
Hevosen nestetasapaino toimii oikein silloin, kun veden saanti ja hukka ovat yhtä suuret. Liian vähäinen juominen vaikuttaa mm. hevosen rehunkäyttöön ja suorituskykyyn. Vesi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja sitä kautta myös palautumiseen: liian vähäisen juomisen tai nesteensaannin vuoksi kuona-aineiden poistuminen elimistöstä hidastuu. Tämä voi aiheuttaa mm. erilaisia lihasperäisiä ongelmia.
Vettä haihtuu hevosesta lannan, virtsan, hengityksen, iholta haihtumalla sekä hikoilun myötä. Hevosen tarvitseman juomaveden määrä riippuu ruokinnassa käytetystä karkearehusta, työn määrästä ja laadusta, ympäristön lämpötilasta sekä hevosen koosta. Kuivaheinä sisältää vettä noin 14 prosenttia ja säilöheinä noin 50 prosenttia. Kuivaa heinää syövät hevoset tarvitsevat siis enemmän vettä kuin kosteampaa säilöä syövät. Karkearehun tyypin lisäksi juomiseen vaikuttaa myös karkearehun määrä. Tutkimuksissa on havaittu, että aktiivisesti työskentelevät hevoset, jotka saavat vain karkearehua, juovat enemmän kuin hevoset, jotka saivat karkearehun lisäksi myös väkirehua. Tämä johtuu siitä, että karkearehun huonommin sulavat kuidut sitovat nestettä muualta elimistöstä suolistoon ja näin ollen elimistöstä poistuu runsaasti vettä myös lannan mukana. Laidunruoho sisältää kuiva- ja säilöheinää enemmän vettä, jopa 80 prosenttia Näin ollen 40 kg laidunruohoa sisältää vettä jopa 32 prosenttia.
Tarve kymmeniä litroja vettä päivässä
Hevonen tarvitsee kymmeniä litroja juomavettä päivittäin. Aikuisen, joutilaan hevosen tarve sisäruokintakaudella on noin viisi litraa vettä 100 kiloa kohden. Näin ollen esimerkiksi 500 kg painava hevonen tarvitsee noin 25 litraa juomavettä päivittäin. Kohtalaista tai raskasta työtä tekevällä hevosella tarve on jo paljon suurempi, jopa tuplasti enemmän. 500 kiloa painava hevonen voi treenatessa hikoilla 10 - 15 litraa tunnissa ja imettävä tamma menettää maidon mukana jopa 2- 4 prosenttia omasta ruumiinpainostaan. Erityisen alttiita nestehukalle ovat varsat. Noin kuukauden ikäinen varsa juo maidon lisäksi vettä noin 4 litraa vuorokaudessa ja myöhemmin määrä nousee viiteen litraan.
Myös ilman lämpötilan on todettu vaikuttavan hevosten juoman veden määrään. Yli kahdeksan asteen pakkasen on todettu vähentävän hevosten vedenkulutusta 6- 14 prosenttia, ja kuuman ilman (yli 30 astetta) lisäävän päivittäistä vedenkulutusta noin 80 prosenttia.
Elektrolyytit, mashit ja veden maustamine
Hikoillessa hevonen menettää runsaasti elektrolyyttejä, joka puolestaan voi häiritä nestetasapainon säätelyä. Rehut sisältävät pääsääntöisesti vähän natriumia, joten se korjaus on hikoilun myötä suurin haaste. Tutkimukset kertovat, että pääsääntöisesti hevoset eivät saa riittävästi natriumia suolakivestä ja siksi suositellaankin, että hevosille annettaisiin suolaa myös rehun mukana vastaamaan hävikkiä. Paljon hikoileville kilpahevosille tämä tarkoittaa noin sadan gramman suolalisää suorituksen jälkeen ja muille noin 8 g/100 kg kohden. Myös kuuma ilma vaikuttaa hikoiltujen elektrolyyttien määrään. Jos vaikuttaa siltä, että hevonen juo huonosti, voidaan sitä yrittää houkutella juomaan enemmän maustamalla vettä esimerkiksi erilaisilla masheilla tai mehulla. Osa tykkää myös miedon suolaveden mausta. Makuvesiin opettaminen on hyvä tapa saada hevonen juomaan myös kisareissulla, kun tarjolla on tutun hajuista ja makuista vettä.
Vettä aina ruokinnan yhteydessä – eniten juodaan iltapäivällä
Hevosella menee vähäisestäkin nestehukasta palautumiseen muutamia päiviä ja jatkuvasti liian vähän juovat hevoset altistuvat munuaisvaurioille. Tutkimusten mukaan hevosella tulisikin olla vettä tarjolla jokaisen ruokintakerran yhteydessä, sillä hevoset juovat syömisen jälkeen. Tutkimuksen* mukaan eniten juotiin kolmen tunnin sisällä ruokinnasta. Syödessään ne tuottavat suuria määriä sylkeä sekä mahahappoja ruuansulatusta varten. Näiden tuotanto stimuloi janohormonia ja siksi hevosilla pitäisi aina olla juomaan pääsy ruokailun jälkeen. Erään tutkimuksen mukaan hevoset joivat vähiten aikaisin aamulla ja eniten iltapäivällä. Juomistiheyteen vaikuttaa myös lämpötila; helteellä hevonen juo muutaman tunnin välein. Lisäksi hevoset juovat usein mielellään rasituksen jälkeen. Janon tunne menee kuitenkin helposti melko nopeasti ohi, joten veden tarjoamisen kanssa harjoituksen jälkeen ei kannata liialti viivytellä.
Veden lämpötilalla on väliä
Hevonen juo määrällisesti enemmän + 19 asteeseen lämmitettyä vettä kuin kylmää, joten saatavilla olevan veden lämpötilalle todella on väliä. Juomisen vähyys voi johtua monesta syystä, kuten oudon makuisesta tai hajuisesta vedestä tai liian kylmästä vedestä. Erityisesti vanhoilla hevosilla kylmä vesi voi vihloa hampaita. Tarjoamalla lämmintä vettä erityisesti talvella, voi hevosten juomisen määrä tutkimuksien* mukaan lisääntyä jopa 40 prosentilla. Vesijohtojen jäätymättömyys talvella varmistetaan riittävällä eristämisellä ja asennussyvyydellä. Juomaveden lämpötilaan voi talvellakin vaikuttaa vesijohdon yhteyteen asennettavalla lämmityskaapelilla, joka estää paitsi jäätymisen, myös nostaa veden lämpötilaa, joka lisää hevosten juomista ja näin vähentää ummertusähkyjen riskiä. Lisäksi tulee varmistaa, että juomakupeissa on hevoselle riittävä vedenvirtaus 8- 10 litraa minuutissa, jolloin hevoset saavat juotua riittävästi. Ruotsin maataloussyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 2-3 litran virtaus minuutissa ei ole riittävä ja silloin hevoset eivät yleensä juo tarpeeksi. Huonolle juojalla kannattaa pitää vettä tarjolla myös sangossa, sillä erään tutkimuksen mukaan jos hevoset saivat valita, ne joivat mielummin sangosta kuin juomakupista.
Nestehukan merkit
Jos epäilet, että hevonen ei juo tarpeeksi, voi kuivumisen merkkejä olla mm. seuraavat oireet: hevosen ruokahalu heikkenee, ulostaminen vähenee, suu on normaalia kuivempi, lanta on kuivaa ja hevonen vaikuttaa uneliaalta tai flegmaattiselta.
Hyvinä nyrkkilukuina riittävästä veden määrästä kesää vasten (lämpötila noin 20 astetta) voi pitää seuraavia:
- ylläpitohevonen 25 l/vrk,
- tiine tamma 31 l /vrk,
- imettävä tamma 51 l /vrk,
- kohtalaista työtä tekevä hevonen 41 l / vrk ja
- 1-vuotias varsa 19 l / vrk.
Katso kaikki Chia de Gracian tuotteet neste- ja elektrolyyttitasapainon ylläpitämiseen:
Lähteet:
Kristina Dahlborn, Hippocampus dagarna 2005
Drinking water temperature affects consumption of water during cold weather in ponies
Effect of water supply method and flow rate on drinking behavior and fluid balance in horses
