Kotimainen karpalorouhe

Karpalossa on paljon hevoselle & koiralle hyödyllisiä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, karvasaineita sekä orgaanisia happoja. Runsas C-vitamiini- ja flavonoidipitoisuus edistävät elimistön limakalvojen sekä virtsateiden hyvinvointia ja vastustuskykyä. Karpalossa on myös B-ja D-vitamiineja. Karpalo (kuten myös ruusunmarja ja tyrni) sisältävät mm. kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, mangaania, sekä rautaa.

Karpalo on erittäin hyvä antioksidanttien lähde ja flavonoidien ja tanniien ansiosta karpalolla voidaan tukea virtsateiden normaalia hyvinvointia**. Flavonoideja on karpalon lisäksi mm. tyrnissä ja ruusunmarjassa, jotka voivat mm. tukea elimistön vastustuskykyä, allergisia reaktioita, sydämen ja verisuonten sekä nivelten luonnollista hyvinvointia.

Karpalon tanniineilla on monia hyviä vaikutuksie kehon hyvinvointiin.  Karpalosta voi olla apua myös vatsan ja suoliston normaalin toiminnan ylläpitämiseen, sillä se sisältää suoliston hyvinvoinnille tärkeää pektiiniä sekä suolistoa hyödyttäviä karvasaineita.

Karpalolla on tutkimusten mukaan mm. anti-inflammatorinen, antimikrobinen* ja suoliston sekä suun hyvinvointia ylläpitävä vaikutus. Sillä voidaan tukea myös suolistohygieniaa.

Annostus:

hevonen 1 rkl - 4 rkl /pvä. Virtsateiden hyvinvoinnille kuuriluontoisesti jopa 0,5 - 3/4 dl / pvä.

koirat 1 tl - 1 rkl / pvä, Virtsateiden hyvinvoinnille kuuriluontoisesti jopa 3-4 rkl / pvä.

1 rkl = 4 g.

Virtsateiden hyvinvoinnin tukemiseen yhdessä mm. diureettien, kuten nokkosen tai kultapiiskun kanssa.

100 g karpalomarjaa sisältää keskimäärin:
energiaa 205 kJ
hiilihydraatteja 11,7 g
rasvaa 0,7 g
proteiinia 0,4 g
flavonoideja
- kversetiiniä 12 mg
- myrisetiiniä 22 mg
liknaania 1 mg

Kotimainen 100% kuivattu ja rouhittu karpalo.

Tällä tuotteella voi olla myös muita hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia, joista emme valitettavasti voi tässä kertoa enempää.

http://www.ravintolisawiki.fi/Karpalo

*(Huttunen ym., 2011).

**Virtsateiden terveyteen myönteisesti vaikuttavana pensaskarpalon bioaktiivisena komponenttina pidetään A-tyypin proantosyanidiineja (Lowe ja Fagelman, 2001; Howell ja Foxman, 2002)