Tulosta

Blogi

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi

 

 


Julkaistu , julkaisija

CdG-ratsastaja Mikaela Soratie karsi tiensä EM-kilpailuihin Rotterdamiin

Lue koko viesti: CdG-ratsastaja Mikaela Soratie karsi tiensä EM-kilpailuihin Rotterdamiin

 

Ensimmäistä kauttaan kansainvälistä GP:tä ratsastava CdG-tiimin Mikaela Soratie raivasi heti tiensä Rotterdamin EM-kilpailuihin itse kouluttamallaan hevosella Dacor. 10-vuotias Dacor tuli Keelalle 4-vuotiaana Satu Juurisen tallilta. Nyt kisojen jälkeen, takaisin kotiin Katja Kuistilan tallille Englantiin palattuaan, millä fiiliksellä Keela muistelee kisojaan?

 

”EM-kisat eivät olleet meille ensimmäisenä GP-vuotena tavoite. Tiesin kyllä jo kauden alussa, että se saattaa olla mahdollista, joten kilpailtiin kausi sitä mahdollisuutta silmälläpitäen. Kun paikka sitten varmistui, tuntui se melko epätodelliselta. Oli vähän ristiriitainen tunne - jännitti ja olin innoissani.”

 

keela_rotterdamJuuri ennen EM-valintaa Keela onnistui hienosti Englannin Hickstedtissä voittamalla kansainvälisen GP Special luokan yli 68% tuloksella. Toisesta luokasta hän nappasi hienosti neljännen sijan.

 

”Hickstedtin jälkeen lähdimme Hollantiin maajoukkuevalmentajamme Rien van der Schaftin luokse. Ehdimme valmistautua siellä kahden viikon ajan ennen Rotterdamiin lähtöä. Ratsastuksellisesti yritin pitää kaikki säädöt samanlaisina kun normaaliin kilpailuun valmistautuessa. Pieniä yksityiskohtia hiottiin Rienin kanssa paremmiksi ja tarkemmiksi”, Keela summaa.

 

Dacorin vahvuuksia ovat kaikki reippaammin menevät liikkeet eli lisätty ravi, laukka ja käynti. Jos hevonen jännittyy, vaikeuksia tulee piaffissa ja peruutuksessa.

 

”Saimme Rieniltä vinkkejä moniin liikkeisiin ja tuntuikin, että onnistuimme työstämään esimerkiksi sulkutaivutuksia ja piruetteja paremmaksi.”

 

Itse kilpailupaikka oli upeassa Rotterdamin kaupungissa. Se sijaitsi Kralinge Bosin metsässä ja meren läheisyydessä. Daksu sopeutui paikkaan hyvin ja pysyi pääsääntöisesti rauhallisena.

 

”Tavoitteenamme oli onnistua omalla tasolla. Valitettavasti tällä kertaa emme kuitenkaan päässet lähelle kauden parasta. Radalla tuli harmillisesti muutama isompi virhe, jotka laskivat tulosta. Meille tämä oli kuitenkin kaikenkaikkiaan hieno ja arvokas kokemus. Hevonen on nuori ja tarvitsee kokemusta, eikä sitää saa muuten kuin ratsastamalla isoilla radoilla. Itselleni tämä oli myös ensimmäinen maajoukkuepaikka senioreissa ja toki se tuntuu hyvältä”, Keela summaa.

 

Arvokilpailuissa ja joukkueessa kilpaileminen yksilölajissa on aina oma juttunsa.

 

keela_rotterdam2”Tietysti sitä toivoo joukkueen puolesta, että itse onnistuisi omassa suorituksessaan. Samoin, kun toivoo jokaisen joukkueenjäsenenkin puolesta, että ne onnistuvat omalla tasolla. Meillä oli todella hyvä joukkuehenki, jokainen kannusti muita ratsukoita. Kyllä se luo omanlaistaan fiilistä.”

 

Mikä sitten oli kaikkein upein hetki kisoissa? Mikä sykähdytti vahvimmin?

 

”Saada ratsastaa sisään radalle itse kouluttamalla hevosella. Onhan tässä jo tehty töitä vuosia ja töitä riittää tästä eteenpäinkin, mutta tämä on hieno välietappi. Nälkä kasvaa syödessä.” ”Toivottavasti ensi kerralla olemme vielä vähän paremmin valmistautuneita ja enemmän kilpailukykyisiä tällä tasolla. Oli ikimuistoista saada olla mukana tämän tasoisissa kilpailuissa. Toivottavasti näitä tulee urallani vielä useampi.”

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Syötätkö hevosellesi soijaa valkuaislisänä?

Lue koko viesti: Syötätkö hevosellesi soijaa valkuaislisänä?

 

Amazonin sademetsien tilanne on erittäin huolestuttava ja viimeistään nyt on meidän täällä länsimaissa myös pohdittava omia valintojamme ja niiden seurauksia. Kukapa olisi välttynyt viimeaikaisilta uutisilta sademetsien polttamisesta? Pienillä teoilla ja valinnoilla voimme itse vaikuttaa, sillä tarjonta vastaa kysyntään.

Mistä siis onkaan kyse?

 

Sademetsää poltetaan karjan laidunmaaksi sekä soijan kasvatukseen, jota käytetään pääasiassa karjanrehuksi. Jos syötät hevosellesi soijaa, VARMISTA ettei se tule Amazonin alueelta!

 

Taustaa soijasta - mistä ja miksi?

Nayttokuva_2019-8-28_kello_14.09.28Soija on riisin ja vehnän jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Suurin tuottajamaa on Yhdysvallat, seuraavaksi tulee Brasilia. Brasilia on myös EU:n tärkein soijan tuontialue.

 

Suurin osa soijasta päätyy suomalaisten ruokapöytään lihatuotteiden ja kananmunien kautta. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Yli 80 prosenttia maailman soijasadosta murskataan ja jalostetaan eläinrehuksi. Soija- ja karjatalous ovatkin tiukasti yhteen nivoutuneita. Etelä-Amerikan soijaviljelmien laajeneminen työntää laidunmaita sademetsiin, sillä soijan kasvavaan kysyntään on vastattu viljelmiä laajentamalla. Peltojen leviäminen on johtanut metsäkatoon, joka vaikuttaa haitallisesti paikallisten yhteisöjen elämään ja elinkeinoihin, kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä heikentää tai tuhoaa korkean suojeluarvon alueita, kuten sademetsiä. Soijaviljelmien laajeneminen on lisäksi vaarantanut uhanalaisten lajien säilymistä, saastuttanut maaperää ja vesistöjä, tehnyt maasta viljelykseen kelpaamatonta sekä lisännyt metsäpaloja ja metsäkatoa, jotka nyt ovat vahvasti tapetilla. Uusien soijaviljelmien tieltä on raivattu etenkin Amazonin sademetsää, Cerrado- ja Chaco-savanneja sekä viimeisiä Atlantin rannikkosademetsiä.

 

Sikojen ja broilerien lisäksi soijarehulla ruokitaan liha- ja lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia. Suomeenkin noin 98 % soijasta tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin. Soijan vastuulliselle tuotannolle on luotu Basel-standardi sekä RTRS- ja ProTerra-sertifikaatit.

 

WWF kehottaa kuluttajia suosimaan ruokavaliossaan proteiininlähteinä lihan sijasta erilaisia soijatuotteita, kuten tofua, tempehiä, soijarouhetta ja -suikaleita sekä Oumph!:ia.

 

"Jotta maailman kasvavalle väestölle pystytään tuottamaan ruokaa tuhoamatta arvokkaita luonnon elinympäristöjä, täytyy suosia niitä ruokia, joiden tuotanto vaatii vähiten resursseja”, kertoo WWF.

 

Soija on tuottoisa ja monipuolinen palkokasvi, muun muassa siksi sitä rehussakin käytetään. Lihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu kuitenkin useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. Soijan käyttäminen suoraan ihmisravinnoksi on siis huomattavasti tehokkaampaa.

 

Hevosesi ruokinnan vaihtoehdot soijalle

Soijan korvaamiseksi hevosen valkuaislisänä on monia vaihtoehtoja. Chia de Gracian valkuaistäydentäjä Muscle Up sisältää pellavarouhetta, herneproteiinia, tattaria, sarviapilajauhoa, kurpitsansiemeniä, spirulinaa ja mehiläisen siitepölyä. Hyvä kotimainen vaihtoehto on hamppu tai hamppuproteiinipelletti, joissa valkuaista on siemenessä noin 25 % ja pelletissä noin 35 %. Myös chiaa voidaan käyttää valkuaislisänä. Siinä valkuaista on reilut 20 %.  Soijassa valkuaista on noin 44 %, joten saman valkuaismäärän saamiseen käytä chiaa noin kaksinkertainen määrä, hamppupellettiä noin kolmasosa enemmän ja hampunsiementä noin puolet enemmän. Chiassa ja hampussa on myös muita hyödyllisiä ravinteita elimistölle, mm. hyvää kuitua ruuansulatukselle sekä arvokkaita rasvahappoja. Muscle Upin raakavalkuaisen määrä on 42 %, eli aika lailla soijaa vastaava määrä. Valkuaistäydennykseen on Suomessa saatavilla myös kotimainen rypsipuriste, jossa valkuaispitoisuus on noin 37 %.

 

CdG:n chia tulee Argentiinasta amazon_rainforest

Chia de Gracian CHIA viljellään Argentiinassa, jossa ei ole sademetsää. Chia ei viihdy sademetsämäisen kuumassa ja kosteassa ilmastossa, vaan se tarvitsee viileämmän ja kuivemman paikan kasvaakseen. Chiatoimittajamme kasvattaa chiat itse perinteisen viljelymaan alueella Bermejojoen laaksossa, Saltassa, Oranin ja Pichanalin kaupunkien ympärillä, eikä viljelyksiä varten tehdä hakkuita. Viljelyalueella on pakollista säilyttää puulinjat peltojen välisillä alueilla, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

 

Toimittajallamme on yritysvastuu ohjelma, joka mm. tekee yhteistyötä paikallisen lastensäätiön kanssa. Projektiin kuuluu oma vähittäiskaupan tuotemerkki, jonka jokaista myytyä painokiloa kohden menee säätiölle yhden annoksen arvo ja tavoitteena on tehdä säätiöistä omavaraisia ja lahjoituksista riippumattomia.

gadfassagaagards

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meille CdG:llä ympäristöarvot ovat tärkeitä ja kaikessa toiminnassamme tähtäämme mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen. Tuotteemme pakataan pusseihin, jotka tuottavat 80% vähemmän pakkausjätettä perinteiseen ämpäri- ja purkkipakkaamiseen verrattuna sekä ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuljetuksissa ja pienentävät siten logistiikasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

CdG-tyttöjen PM-kisamatka Tanskaan oli kauden päätavoite

 

- "Upea kokemus, joka kasvatti motivaatiota entisestään"

 

cdg_emmi_ja_johanna

Chia de Gracia-teamin kouluratsastajat Emmi Salminen ja Johanna Similä saivat molemmat paikan Tanskan Århusissa kesäkuun lopussa pidettyihin PM-kilpailuihin. Kisat olivat molemmille tytöille ikimuistoisen hieno kokemus.

 

”Olin aivan superonnellinen! Olen jo monta vuotta pyrkinyt maajoukkueeseen ja nyt se vihdoin toteutui, kauden ehdoton päätavoite”, iloitsi nuorten joukkueessa ratsastanut ja Husön Ratsastajia edustava Emmi Salminen. Salminen ratsastaa 10-vuotiaalla hevosellaan St´Ophir.

 

Samoilla linjoilla oli myös Tuomarinkylän Ratsastajia edustanut juniori-ratsastaja Johanna Similä hevosellaan Mein Freund.

 

”Oli ihan mahtava tunne tulla valituksi edustamaan Suomea arvokisoihin! PM-joukkuepaikka oli meille "unelma-tavoite" tälle kaudelle.”

 

 

 

Mitä pakataan mukaan? Miten valmistaudutaan?

 

cdg_suomen_lippuValmistautuminen kilpailuihin ja matkaan alkoi heti joukkuevalintojen julkistuksen jälkeen. Mitään kovin suurta ei ennen kilpailuja enää tehdä, vaan asioita hienosäädetään entistä tarkemmiksi.

 

”Itse kilpailurata oli sama, mitä olen kilpaillut tällä kaudella melkeinpä jokaisessa kisassa eli PSG. Yhdessä valmentajan kanssa hiottiin radasta linjat mahdollisimman hyviksi ja sen jälkeen tavoitteena oli pitää hevonen yhtä hyvässä kuosissa matkan ajan. Ennen matkaa pidettiin Ofilla pari kevyempää päivää ja matkan aikana liikutettiin kevyesti, jotta se olisi perillä mahdollisimman vetreä ja pystyisi suorittamaan yhtä hyvin kuin kotona”, Emmi kertaa valmistautumistaan.

 

”Meillä itse kilpailuun valmistautuminen koostui tutuista rutiineista, eli valmennuksista valmentaja Inkeri Kostiaisen kanssa sekä mielikuvaharjoittelusta”, kertoo Johanna valmistautumisestaan. ”Matkaan valmistautumisessa piti pakkaamisen lisäksi huomioida myös hyvä nesteytys hevoselle matkan ajaksi.”

 

 

 

deaa2367-61cb-4afa-a6c6-b47a61d0d339Pitkä matka lauttamatkoineen on hevosille aina rankka ja monelle ratsastajalle jännittävä kokemus. Jos hevonen on epävarma matkustaja, on ratsastajalla helposti pulssi korkealla. Mutta tällä matkalla myös molemmat CdG-tiimin hevoset olivat mukana reilussa kisahengessä.

 

”Manu matkusti meidän kanssamme ensimmäistä kertaa ulkomaille. Matka sujui todella hyvin ja Manu osasi ottaa rennosti. Ei mitään ongelmia”, kertoo Johanna.

 

”Ofikin suoriutui yllättävän hyvin. Se on itseasiassa aika huono matkustamaan ja stressaa sitä paljon, mutta PM-matka kaverin kanssa sujui odotettua paremmin! Se söi, joi, lastautui ja matkusti kuin vanha tekijä.”

 

Molemmat hevoset joivat matkalla hyvin Chia de Gracian Mash The Ponyn ja Electrolyte Upin avulla. Lisäksi Ofin herkästä mahasta huolehdittiin Protect That Tummy-tuotteella.

 

 

 

Upea kisapaikka

 

IMG_7560kisapaikkaKisapaikka Tanskassa sai aikaan paljon kehuja ja hehkutusta. Järjestäjät olivat todella panostaneet puitteisiin ja ratsastajilla oli käytössään monta eri kenttää ja maneesia, joissa kaikissa oli ensiluokkaiset pohjat ja koko paikassa hieno tunnelma viimeisteltyine yksityiskohtineen. Tyttöjen mielestä kisapaikkaa kuvasi hyvin yksi sana: UPEA.

 

”Kisapaikka oli todella hieno! Ja tunnelma oli kaikkina päivinä mahtava.”

 

Kauden päätavoitteeseen latautuu usein paljon toiveita, tavoitteita ja paineita. Yksilösuorituksen lisäksi ratsastaja pääsee osaksi joukkuetta, joka ratsastuksessa on harvinaista herkkua. Millaista on päästä ratsastamaan arvokilpailuissa ja kuinka omat paineet saa pidettyä kurissa?

 

”Kilpailuissa ei päästy esittämään parastamme, mutta fiilis oli sanoinkuvaamaton! Ensimmäisenä kisapäivänä ratsastin tanskalaisen Alexander Yde Helgstrandin jälkeen, joka myöhemmin voitti junioreiden PM-mestaruuden. Kun ratsastaa huippujen kanssa on tunnelmakin ihan eri! Arvokisoissa on aina hieno fiilis, sillä saa ratsastaa osana joukkuetta, vaikka ratsastus itsessään on yksilölaji”, Johanna toteaa. ”Ja samalla näkee todella hyvää ratsastusta, joka on aina opettavaista.”

 

 

”Tuntui hienolta päästä edustamaan Suomea joukkueessa, mutta samalla tietysti oli tietynlaiset paineet ensimmäisen ja toisen kisapäivän ollessa joukkuekilpailuita. En tavallaan jännittänyt kisaa, mutta jännitin onnistumista. Olisi hienoa oikeasti onnistua isoissa arvokilpailuissa”, Emmi kertoo.

 

Kilpailut olivat Emmille ensimmäiset arvokilpailut. Hän on aikaisemmin kilpaillut poneilla ja junioreissa samalla tasolla, mutta ei koskaan aikaisemmin päässyt joukkueeseen. Onneksi tänä vuonna tärppäsi! Sen sijaan kansainvälisen tason kilpailuista koti-Suomesta Emmillä on aikaisempaa kokemusta. Johanna puolestaan on aikaisemmin osallistunut jo vuonna 2017 PM-kilpailuihin poniratsastajana.

 

0c91e75f-a864-4e8d-98c2-31e334b5072eJännittävä kilpailupaikka hevoselle

 

Kilpailupaikan rata oli monelle hevoselle jännittävä ja sinne saavuttiin maneesista yksin. Tuomarit istuivat melko lähellä aitaa, katsomot olivat vieressä, liehuvia lipputankoja, kuvaajia, valtavasti kukkia ja niin edelleen. Melkoinen ärsykekimara siis! CdG-tiimin hevoset olivat vastaavanlaisessa paikassa ensimmäistä kertaa, joten tilanne oli varmasti niille jännittävä.

 

”Ofi ei niistä välittänyt ensimmäisenä eikä toisena päivänä, mutta finaalissa se jännittyi radalla, eikä suostunut menemään toiseen päätyyn... Selvittiin siitä kuitenkin ja saatiin suoritettua rata loppuun. Kisapaikalla oli joka päivä aika paljon menoa ja meininkiä joka suunnassa, mutta Ofi oli siellä kuin kotonaan”, Emmi muistelee.

 

”Manu tykkäsi kilpailuareenasta ja tsemppasi hienosti, vaikka hän oli ensimmäistä kertaa isoilla areenoilla, joka tietysti jännitti”, Johanna kertoo.

 

Unohtumaton kokemus

 

team_finland”Kokemuksena reissu oli unohtumaton, sillä Suomen joukkueen yhteishenki oli huikea! Oma tavoite oli ratsastaa sujuvasti hevosen ehdoilla ja nauttia tunnelmasta! Tavoite saavutettiin! Kokonaisuudessaan kisoista tarttui mukaan upeat muistot, motivaatiota treenata sekä rutkasti uutta kokemusta”, Johanna summaa.

 

Isoista arvokilpailuista saa hyvää kokemusta myös jatkoa ajatellen ja nyt kotimaan ”tavalliset” kilpailut tuntuvat helpommilta. Kokemus antoi myös aivan uudenlaista motivaation ja kipinää omaan treenaamiseen.

 

”Oma tavoite oli mennä suorittamaan siistit radat hyvällä fiiliksellä ja päästä finaaliin. Tietysti tavoitteena olisi ollut ratsastaa niin hyvin, että oltaisiin joukkueena ja miksei henkilökohtaisestikin, ylletty mitaleille, mutta ratsastin ehkä kaikkina päivinä vähän varovasti. Kaikkina kolmena päivänä kuitenkin tehtiin ihan hyvä tulos ja nostettiin tulosta jokaisena päivänä. Päästiin sunnuntain kür-finaaliin missä tultiin sijalle 13. Tietysti finaalin pieni epäonnistuminen vähän harmitti, mutta sieltä on vaan suunta ylöspäin!”, Emmi toteaa.

 

IMG_20190627_183929_672IMG_7497”Kokonaisuudessaan käteen jäi ihan supermahtava ja ikimuistoinen reissu! Paljon lisää motivaatiota sekä intohimoa omaan ratsastukseen ja upeita muistoja! Tietty palo tätä lajia kohtaan syttyi vaan ennestään. Jatkossa teen varmasti ihan kaikkeni, jotta pääsisin uudelleenkin joukkueeseen”, Emmi hymyilee ja jatkaa.

 

”Ensi vuosi vielä kilpaillaan samassa ikäluokassa, eli pyritään nostamaan ja parantamaan tämän vuoden tuloksia ja sitä seuraavana vuonna siirtymään toivottavasti U25 luokkiin.”

 

Molemmat tytöt suunnittelevat jo tavoittelevansa paikkaa vuoden 2020 PM-kilpailuista, jotka pidetään Suomessa.

Peukut pystyyn!!!

 

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uusi ratsukko CdG-tiimiin

Lue koko viesti: Uusi ratsukko CdG-tiimiin

 

CdG-tiimi saa lisävahvistusta, kun mukaan liittyy 17-vuotias espoolainen kouluratsastaja Johanna Similä hevosellaan Mein Freud. Johannalla on edessään juniorivuodet, joihin hän tähtää yhdessä 10-vuotiaan Manun kanssa.  johanna_ja_manu2

 

”Itse olen tavoitteellinen perfektionisti, suurella kilpailija-sydämellä. Manu puolestaan on huumoriveikko, joka haluaa aina miellyttää ratsastajaa. Hänelle myös kelpaa aina halihetki rapsutusten kera. Parasta Manussa on sen luonne, Manu tsemppaa ja tekee kaikkensa ratsastajan eteen! Se on ihanan hevonen!”.

 

Manu ja Johanna ovat treenanneet yhdessä nyt reilun vuoden verran. Viime kaudelta ratsukko nappasi jo useita sijoituksia ja voittoja VaB-tasolta sekä junioreiden SM-hopeaa. Pari kuuluu myös maajoukkueen A-kehitysrinkiin. Ennen Manua Johannalla oli käytössään poni Hunsingo´s Twister, jolla hän saavutti ponisarjan 4.sijan ja pikkuponien PM-joukkuepronssia. Johanna opiskelee Pohjois-Haagan urheilulukiossa, jotta pääsisi valmentautumaan mahdollisimman hyvin ja SRL:n urheiluakatemian kautta se onkin ollut mahdollista.

 

Ratsastuksen pariin Johanna päätyi lopetettuaan kilpailu-uran taitoluistelussa. Hän oli ratsastanut ennenkin, mutta nyt veri veti entistä vahvemmin hevosten pariin.

 

”Kouluratsastuksessa kiehtoo ratsukon yhteistyö, koska ihmisellä ja hevosella ei ole varsinaisesti yhteistä kieltä, mutta silti voit saada hevosen taistelemaan kanssasi. Se on hienoa!”

 

Kauden 2019 tavoitteena on päästä kisaamaan koko kausi junnujen ohjelmia sekä nostaa tulostasoa viime vuodesta.

 

”Meidän tiimin kantava arvo on hevosen hyvinvointi. Haluamme kunnioittaa hevosta myös urheilijana ja tarjota sille hyvinvointia ja rakkautta. Luonnonmukaiset Chia de Gracian tuotteet ovat täydellinen valinta meille tätä arvoa tukien.”

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

CdG-ratsastaja Emmi Salminen ja Ofi nuorten maajoukkueleireille

Lue koko viesti: CdG-ratsastaja Emmi Salminen ja Ofi nuorten maajoukkueleireille

 

CdG-ratsastaja Emmi Salminen ja CdG:n sielun eli Gracian jälkeläinen ST` Ophir eli Ofi ovat aloittaneet uuden vuoden hyvissä tunnelmissa. 

emmi_ja_ofi_ypajalla

”Ollaan löydetty Ofin kanssa uusia nappuloita ja muutenkin alettu luottaa toisiimme enemmän. Treenit ovat sujuneet hyvin ja varsinkin perusratsastus on parantunut tosi paljon. Ofi liikkuu nykyään pehmeämmin ja pyöreämmin ja on oikeasti kunnolla takajalkojen päällä! Kun perusratsastus on kunnossa, niin kaikki ”temputkin” tuntuvat huomattavasti helpommilta!”, Emmi iloitsee.

Ratsukko on talven aikana päässyt treenaamaan sarjavaihtoja jopa ykkösiin asti sekä piaffia ja passagea.

”On kyllä mahtavaa päästä ratsastamaan tällaista mestaria, minkä kanssa pääsen itsekin kokeilemaan vaativia juttuja. Kevään lähestyessä otetaan kuitenkin askel taaksepäin ja nyt hiotaan nuorten luokkien PSG-radat yksityiskohtia myöten kuntoon ennen kilpailukauden alkua.”

Emmi ja Ofi valittiin tammikuussa mukaan nuorten maajoukkueleireille, jotka järjestetään Ypäjällä kerran kuukaudessa. Leireillä valmentajana toimii Marko Björs. Leireiltä saa kilpailukautta ajatellen mm. hyvää harjoitusta kouluaitojen sisällä ratsastamisesta.

”Kotona olemme käyneet toisen CdG-ratsastajan Mikaela Soratien eli Keelan tunneilla noin kerran kuussa, kun Keela käy Suomessa valmentamassa. Treenirutiinia tarvitaan kuitenkin nyt selvästi enemmän, jotta rytmi omien ja valmentajan kanssa tehtyihin treeneihin selkiintyisi.”  emmi_ja_ofi_kisaa

Emmi ja Ofi ovat työskennelleet yhdessä nyt noin vuoden verran ja syksyn ja talven aikana ratsukko on selvästi saanut yhteistyön entistä paremmaksi. Tutustuminen toisiinsa alkaa kantaa hedelmää.

”Tämä näkyy toki treeneissä, mutta arjessa muutenkin. Ofi oli meille tullessaan vaikea lastattava ja se oli käynyt ongelmahevosten kouluttajankin luona sen vuoksi. Alkuun lastaus oli meilläkin tosi stressaavaa, mutta nykyään se sujuu jo melko helposti. Siitä olen tosi iloinen”, Emmi huokaa.

Ofi kävi hetkin sitten eläinlääkärin yleistsekkauksessa ja siellä todettiin herran olevan kaikin puolin hyvässä kunnossa.

”Olen itsekin alkanut treenaamaan salilla ja kehittänyt lihaskuntoa, mikä näkyy ihan ratsastuksessakin. Olemme siis molemmat valmiita starttaamaan ensi kauden ja odotamme sitä innolla!”, Emmi hymyilee. emmi_ja_ofi_poseeraa

Tänä vuonna ratsukon kisakausi alkaa Ypäjällä jo helmikuun puolivälissä. Ensimmäiset päivät treenataan maajoukkueen kanssa ja sunnuntaina 17. päivä on vuoroissa Winter Cupin ensimmäinen osakilpailu. Kauden päätavoitteena ovat PM- ja EM-kilpailut. Sitä ennen tietenkin etappeina Winter Cup sekä Dressage Future Cup.

Onnea kaudella 2019 Emmi & Ofi, luotto teihin on vahva ja olemme enemmän kuin iloisia, että olette osa tiimiämme!

 

Kuvat: kansikuva C Aaveennet, treenikuva Anni Plith, kisakuva Lotta Luomajärvi

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

CdG-ratsastaja Mikaela Soratie kansainvälisen GP-uransa kynnyksellä

Lue koko viesti: CdG-ratsastaja Mikaela Soratie kansainvälisen GP-uransa kynnyksellä

 

Jo muutaman vuoden ulkomailla asunut CdG-ratsastaja Mikaela Soratie piipahti Suomessa ja heppahommien lomassa juttelimme myös hänen tämän hetken kuulumisistaan.

 

Mitä sinulle kuuluu tällä hetkellä?

”Kiitos minulle kuuluu oikein hyvää. Hevoset ovat kunnossa ja olemme helmikuun alussa suuntaamassa Ranskaan KV-kilpailuihin, joissa oma hevoseni Dacor debytoi kansainvälistä GP:tä.”

 

Missä asut ja miten sinne päädyit?

”Asun tällä hetkellä Englannissa, West-Sussexissa. Aloitin kesällä Katja Kuistilan tallilla ratsuttajana. Olen aikaisemmin ratsastanut Katjan hevosia ja sitten Katja pyysi minua tänne töihin. Hevosauto pakattiin kattoa myöten täyteen ja seikkailu Saksasta jatkui Englantiin viime vuoden heinäkuussa."

 

”Millaista arki on siellä?

”Arki on melko tyypillistä hevostallille. Aamulla teemme yhdessä muiden työntekijöiden kanssa aamutallin. Sen jälkeen ratsastan hevoseni. Ratsastan päivittäin 6-8 hevosta. Päivä päättyy noin viiden aikaan iltapäivällä, kun hevoset on ruokittu."

 

Muuttuiko elämä Saksan ajoista? Millainen saksan aika oli nykyiseen verrattuna?

”Arki hevosten kanssa on aina melko samanlaista. Niiden ratsastuksesta ja muusta hyvinvoinnista pidetään parasta mahdollista huolta. Isoin muutos on se, että Saksassa ratsastin intensiivisesti Holga Finkenin silmien alla ja valmennuksessa. Täällä Englannissa pääsin aluksi vähemmän valmentautumaan itse, mutta nyt asia on kunnossa."

 

Kerro lisää?

”Minua valmentaa täällä englantilainen Gareth Hughes. Näin hänen ratsastavan eräissä kansainvälisissä kilpailuissa ja ihailin hänen eleetöntä ja taidokasta ratsastustaan. Sitten rohkaisin mieleni ja soitin hänelle ja kysyin, kiinnostaisiko häntä valmentaa minua ja siitä se lähti. Muutaman kerran kuukaudessa pakkaan hevoset autoon ja ajan hänen luokseen muutamiksi päiviksi. Olen todella tyytyväinen; alkuun oli hieman vaikeaa, sillä hän muutti ratsastustani aika paljon, mutta nyt jo alkaa sujua ja tuloksia näkyä.”

 

Ratsastat nyt paljon nuoria hevosia, millaista se on?

”Olen aina nauttinut nuorten hevosten ratsuttamisesta. Niiden kanssa edistysaskeleet näkyvät niin paljon selkeämmin. Vanhemmalla hevosella iloitaan pienistä asioista (nyt vasen piruetti tuntuu helpommalta) ja nuoren kanssa se, että saa nostettua laukat siellä missä halutaan, tai saadaan käännettyä ympyrä. Joskus pysähdyn miettimään vanhempien hevosteni kanssa, että miten ollaan tähän tultu. Nuori hevonen, joka ei minulle tullessaan vielä ymmärtänyt ensimmäistäkään käskyä, tekee jo sujuvasti sarjavaihtoja ja piaffia." Nayttokuva_2016-07-08_kello_20.58.59

 

Oma hevostilanne tällä hetkellä?

”Oikein hyvä. Tällä hetkellä minulla on kahdeksan hevosta, joista osa on omia hevosiani ja osa Katjan. Sopivassa määrin nuorista hevosista vanhempiin jo osaaviin hevosiin.”

 

Miltä ura näyttää?

”Tällä hetkellä oikein jännittävältä. Vanhimmat hevoset alkavat Grand Prix-tasolla. Toivon, että pääsen kilpailemaan tulevalla kaudella kansainvälistä GP:tä."

 

Tavoitteet?

”Vielä en ole koko kilpailukautta lyönyt lukkoon. Hevosten kanssa täytyy aina mennä hieman kisa kisalta ja katsoa, mitkä ovat sillä hetkellä sopivat tavoitteet. Useammat kansainväliset kilpailut ovat kuitenkin suunnitelmissa."

 

Parasta juuri nyt?

”Parasta on aina arki hevosten kanssa. Työskentely niiden kanssa ja pienet edistymisen askeleet."

 

Mistä olet erityisen iloinen tänään?

Juuri tänään olen Suomessa ja tapaan valmennettavia sekä parhaita ystäviäni. Olen kiitollinen, siitä että minulla on ihania ystäviä, jotka ovat mukana iloissa ja suruissa. Olen myös todella innoissani muutaman viikon päässä olevista Ranskan GP-kisoista."

 

Harmittaako joku?

”Aina on joku pieni asia, joka harmittaa hevosten kanssa. Joku saattaa ontua, toisella on syysflunssa. Yritän kuitenkin, etten anna sen liikaa vaikuttaa mielialaan. Kaiken kaikkiaan olen onnekas, että saan tehdä työkseni sitä mistä nautin."

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

CdG-ratsastaja Noora Mannisen kuulumiset

Lue koko viesti: CdG-ratsastaja Noora Mannisen kuulumiset

CdG-ratsastaja Noora Manninen on 16-vuotias esteratsastaja Sipoosta. Nooran ykköshevonen on juuri 9-vuotiaaksi kääntynyt Flox-tamma, joka omistaa suuren sydämen ja paljon temperamenttisuutta. Nooralla on myös hänen vanha kisaponinsa Merick, joka viettää jo mukavia eläkepäiviä.

 

Nooran ratsastusura alkoi kun hänen hevosistaan pitävä äitinsä vei hänet kolmivuotiaana talutusratsastukseen. Sille tiellä jäätiin!

 

”Tavallisesti treenaan 2-3 kertaa viikossa valmentajan kanssa; kilpailuista riippuen hyppäämme yleensä kerran viikossa. Erilaisia puomi- ja kavalettitehtäviä teen muutaman kerran viikossa. Pyrin pitämään yhden päivän vapaata tai käymällä maastossa”, Noora kertoo.

 

Viime vuoden lopulla Noora oli pari kuukautta Belgiassa Nina Fagerstömin luona. ”Päädyin tänne, kun mietimme sopivaa paikkaa treenaamiseen ulkomailta ja tämä oli meille todella hyvä mahdollisuus kehittyä kaikinpuolin. Aluksi tuntui hieman haastavalta, mutta siellä vietetty aika oli tosi hyödyllinen. Nina keskittyy paljon ratsastajan istuntaan, rentouteen ja apujen vaikutukseen. Hevosen takapää tulee olla kunnolla alla, ja silloin hyppypaikat löytyvät helpommin ja hypyt ovat parempia, kun kumpikaan ei lennä nenilleen”, Noora kertaa.

 

Noora huomasi, että kotona ja Belgiassa on eroja siinä, miten asiat hoituvat. ”Suomessa laji on paljon pienempi – Belgiassa löytyy enemmän isoja ja hienoja kisapaikkoja, kilpailuissa ei välitetä kuka on milloinkin radalla, ja ei haittaa vaikka olisitkin myöhässä. Kotona käyn ratsastamassa ja muuten Nöpö saa olla koko päivän pihalla. Täällä on harvassa paikassa edes mahdollisuutta saada hevosta laitumelle”, Noora muistelee.

 

Nooran tavoitteena kaudella 2019 on päästä kisaamaan junioriluokkia. Tavoitteena on myös päästä jälleen ulkomaille treenaamaan.

Nooran mielestä parasta heppailussa on huomata oma kehitys ja kaikkien vastoinkäymisten jälkeen vihdoin onnistua. Huomata, kuinka tehty työ alkaa tuottamaan tulosta.

”Parhaita menestyksiäni on varmasti 2016 Norjan poniluokan finaalin luokkavoitto. 2017 Baltic Cup Tanskan osakilpailun kuudes sekä toinen sija. 2015 Pikkuponi Gp Hangon luokkavoitto. Vielä ei olla ehditty Nöpön kanssa loistamaan, mutta senkin aika koittaa vielä!”. Tällä hetkellä ratsukko treenaa normaalisti ja tähtää kohti kevään ja kesän kisoja. Onnea matkaan Noora ja Nöpö!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Askellajiratsastaja Mari Väyrynen-Kunnas & upea nuori islanninhevosori Heimur fra Austurkoti ylsivät jo SM-mitaleille

Lue koko viesti: Askellajiratsastaja Mari Väyrynen-Kunnas & upea nuori islanninhevosori Heimur fra Austurkoti ylsivät jo SM-mitaleille

Askellajiratsastaja Mari Väyrynen-Kunnas asuu hevostilallaan Sipoossa. Tilalla toimii islanninhevosiin keskittynyt täysihoito/valmennustalli.

Mari on ratsastanut pikkutytöstä lähtien ja islanninhevosiin hän tutustui jo 90-luvulla.

 

”Islanninhevoset ovat herkkiä ja energisiä hevosia. Alkuperäisrodun karisma ja askellajit kiehtovat paljon”, Mari kertoo.

 

Hän on kilpaillut vuosien aikana paljon eri hevosilla ja edustanut Suomea maajoukkueessakin. Muutaman vuoden kilpailutauon jälkeen Mari on nyt päässyt palaamaan radoille tänä kesänä oriillaan Heimur fra Austurkoti.

 

”Heimur on vielä kokematon kilpailija, mutta olen iloinen siitä, miten hienosti se on ottanut kaikki uudet asiat. Heimur on kaunis ja näyttävä ori ja se on palkittu 5-vuotiaana hyvällä toisella palkinnolla nelikäyntisenä.”

 

Nuoren hevosen kanssa otetaan varovasti

 

Ratsukon ensimmäinen kilpailukausi on sujunut hyvin. Tavoitteena on ollut tehdä ehjiä ja siistejä suorituksia ja luoda vakaa perustaso, jonka päälle on sitten helpompi lähteä rakentamaan lisää vauhtia, voimaa ja näyttävyyttä tulevia kausia ajatellen.

 

”Kun hevosella ei ole kokemusta kilpailemisesta, on mietittävä tarkkaan millaisiin asioihin pitää keskittyä, jotta koulutusprosessi myös kodin ulkopuolella jatkuu myönteisenä. Hevosen tulee tottua paljon uusiin asioihin, ja siksi vaatimukset täytyy asettaa järkeviksi ja riittävän helpoiksi myös suorituksia ajatellen. Olen erittäin iloinen siitä, että nämä tavoitteet toteutuivat suurimmalta osin.” mari_ja_heimur_2

 

Kevään isommissa World ranking-kilpailuissa ratsukko voitti nelikäyntiluokan sekä sai tuomariston myöntämän hyvän ja harmonisen ratsastuksen palkinnon. Heinäkuun puolessa välissä käydyt Suomenmestaruuskilpailut toivat parille nelikäynnin kombinaatiohopeaa sekä nelikäynnin pronssia.

 

”Minulle hevonen tulee aina ensin, sen hyvinvointi, tarpeet ja järkevästi suunniteltu treenikausi ja tavoitteet hevoselle sopiviksi toteutettuina. Kiireellä harvoin saavutetaan mitään pysyvää, ja tärkeintä on huolehtia hevosystävän hyvinvoinnista monipuolisesti. Kun homma toimii kaikin puolin, on treenaaminen mielettömän hauskaa, vaikka välillä on käytävä mukavuusalueiden ulkopuolellakin”, Mari kertoo ja jatkaa.

 

”Jokainen hevonen tarvitsee kestävän pohjan, myös islanninhevonen. Perusratsastus on tärkeää. Askellajien monipuolisuus tuo omat sävynsä treeniin ja koulutukseen, kun kolmen perusaskellajin lisäksi islanninhevosella on töltti ja myös osalla passi.”

 

Kuten kaikkien hevosten, myös islanninhevosen tulee olla tasapainoinen ja notkea sekä hyvällä tavalla reaktiivinen siinä missä minkä tahansa muunkin kilpahevosen. Hyvä kehonhallinta on kaiken perusta. Se pitää niin kehon kuin mielenkin tasapainoisena.

 

”Ruokinta on myös minulle tärkeä asia. Panostan aina laadukkaaseen heinään, jonka päälle rakennetaan sitten tarvittavat muut ravinteet. Hevosten ruoka on tänä päivänä pitkälti hyvin teollista ja siksi valitsen myös osaksi ruokavaliota sopivia luonnonmukaisia ravinteita. Meillä on käytössä Chia de Gracian Eektrolyte Up, jonka olen kokenut toimivaksi elektrolyyttivalmisteeksi ilman turhia lisäaineita tai sokereita. Myös chia-siemenet kuuluvat kausiluonteisesti ruokavalioon.”

Marin tallissa monet muutkin syövät luonnonrehusekoituksia, jotka on valittu järkevästi sen hetkisiin tarpeisiin nähden.

 

Tulevaisuus

 

Seuraavaksi ratsukko pitää hieman kilpailutaukoa ja keskittyy loppukesästä pääosin kevyempään harjoitteluun.  Tavoitteena on myös lisätä pikkuhiljaa kestävyysharjoittelua maastossa.

Seuraavalle kaudelle ratsukon tavoitteena on nostaa tulostasoa pykälän

korkeammalle, ja saada vauhtia ja voimaa lisää. Päätavoite siintää isommilla kansainvälisillä radoilla, mutta sen aika ei ole ihan vielä.

 

”Heimur tarvitsee vielä aikaa ja lisää kilpailurutiinia. Parasta kaikessa on kuitenkin se arkinen harjoittelu. Pitää muista osata nauttia pienistäkin onnistumisista.”

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Erika Hanhisuoanto ja Aapo Euroopan kiertueella

Lue koko viesti: Erika Hanhisuoanto ja Aapo Euroopan kiertueella

Erika Hanhisuanto on esteratsastaja, jonka moni muistaa ”Kun omaa ei ole”-blogin pitäjänä. Moni tuntee hänet myös kisoista, joissa hänet aikaisemmin näki useiden eri hevosten selässä. Erikalla eli Pikkiksellä on tällä hetkellä  7-vuotias hevonen Carambola ”Aapo”, jonka hän on itse laittanut alusta saakka. Mutta miten tilanne muuttuikin hevosettomasta hevosenomistajaksi?

 

 ”Ostin Aapon ollessani Saksassa Niclas Aromaan luona vuonna 2015 alkuvuodesta. Olin puolitosissani etsimässä kaverilleni kouluhevosta ja satuin kysymään Niken vaimolta Lauralta, sattuisiko hän tietämään mitään. Hän sitten heitti, että onhan tuolla laitumella yksi aika hyvin liikkuva täysin tekemätön 4-vuotias. Katsottiin se sitten irtona maneesissa, samalla kun haettiin sen 3-vuotiaat kaverit irtohyppäämään. Nähtyäni Aapon ravin ja laukan, totesin että no joo, ihan hyvin se liikkuu, mutta ei taida olla kuitenkaan ihan sitä mitä kaverini etsii. Kaksi kertaa näin sen hyppykujassa, kun jo huomasin kysyväni paljonko se maksaa. Ja sitten se tulikin Suomeen.”

 

Tällä hetkellä Pikkis työskentelee ratsuttajana meksikolaisella ratsastajalla, jonka vuoksi myös hän ja Aapo ovat lähiaikoina melko paljon reissussa. Muutama viikko sitten ratsukko oli Espanjassa ja kesäksi he ovat siirtyneet Belgiaan. Kansainväliset kilpailut vievät heitä kesällä ympäri Eurooppaa: hommaa, josta moni hevostyttö unelmoi!

 

”En todellakaan voi valittaa!”, Pikkis nauraa. _93A8607-X3

Pikkis ratsastaa 6-9 hevosta päivittäin. Oman hevosen Aapon päivät sisältävät ratsastuksen lisäksi pitkiä tarhailuja ihanan isossa tarhassa, jossa riittää tilaa ja ruohoa koko kesäksi.

 

Tulevaisuus

Pikkiksen tavoitteena on tulla mahdollisimman taitavaksi ratsastajaksi ja hevosten käsittelijäksi. Konkreettinen tavoite on päästä hyppäämään 140 cm luokkia itse kouluttamalla hevosella eli Aapolla. Tällä hetkellä ratsokko kilpailee Euroopassa 130-luokkia, varsin onnistuneesti!

 

”Varsinaisia saavutuksia minulla ei kauheasti ole, kun olen aina ratsastanut muiden hevosilla ja pienempiä luokkia. Mutta kun Aapo voitti tuomariarvostelun HIHS:ssä 5-vuotiaana, oli kyllä todella onnellinen!”

 

Tällä hetkellä hevoset ja ratsastus ovat Pikkiksen koko elämä, oikeastaan ovat olleet jo viimeiset kahdeksan vuoden ajan. Samalla hän ehti kuitenkin hankkia koulutuksen ja tehdä vähän oikeita aikuisten töitäkin. Lopulta hevoset kuitenkin veivät kokonaan, vaikka hän yrittikin harata täysipäiväistä hevostelua vastaan ja ajatella ”fiksusti”.

 

Pikkiksen filosofia: ystävyyttä ja rentoutta

Ratsastuksessa Pikkis pyrkii aina lopputulokseen, jossa hevonen liikkuu itse eteenpäin, rennosti ja kuunnellen. Kuitenkin aina sen mukaan, mitä kukin hevonen juuri sinä päivänä on valmis tekemään niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hypätessä Erikan tavoitteena on antaa hevosille tilaa ajatella itse ja korjata virheitä sen kautta. Rutiineihin kuuluu myös sulkutaivutukset lähes jokaisella hevosella joka päivä, välillä diagonaaleilla tai ympyrällä, suoria uria unohtamatta.

 

”Hevosten osalta tykkään aina putsata niiden sieraimet ja silmät märällä rätillä sekä ennen että jälkeen ratsastuksen, että niillekin jää puhdas olo nassusta”, Pikkis hihittää.

 

Ennen Aapoa ratsastettavat hevoset vaihtuivat tiuhaa tahtia kun omistajat möivät niitä.

 

”Sanoin pitkään kaikille hevosten olevan vain työkavereita - silloin luopuminen ei tuntunut niin pahalta. Nyt kun ne hevoset ovat ihan oikeasti työkavereitani, niin niistä on tullut myös ystäviä, parhaimpana sellaisena tietysti Aapo.”

 

Hyvä hevonen tarvitsee hyvät eväät

Aapo syö kaurattomia rehuja, sillä sen vatsa oireili 5-vuotiskaudella. Sen jälkeen kun ruokavaliosta jätettiin kaura pois ja mukaan otettiin CdG:n tuotteet, on vatsa ollut paremmassa kunnossa. _93A8767-X3

 

”Eniten itse arvostan ruokinnassa sitä, että pystyn rehujen edustajien kanssa pohtimaan juuri minun hevoselleni sopivia vaihtoehtoja, mikä esimerkiksi Hartogin ja CdG:n kanssa on toiminut aina paremmin kuin hyvin.

 

Aapo on syönyt jo vuosia chian siemeniä ja heti alussa mukaan otettiin vatsaongelmien vuoksi myös Tummy Saver ja sitten Protect That Tummy. Lisäksi Aapo on syönyt tarhassa lyömänsä, nesteytyneen polven hoitoon, kuurin kurkumaa ja matkalla Espanjaan se veti veden ja mössöjen mukana Mash the Ponya, jotta sen juominen lisääntyisi. Tällä hetkellä Aapo saa myös luonnollista E-vitamiinia CdGE:tä, joka on varsinkin urheiluhevosille tärkeä.

 

”Tuo Protect That Tummy on auttanut varmasti Aapon vatsan kanssa. Se alkoi syömään sitä heti, kun vatsahaava todettiin ja lääkekuurin ja CdG tuotteiden käytön jäljiltä uusissa tähystyksissä ei ollut enää havaittavissa haavaumia. Kun hoidimme polvea laserilla, oli kurkuma kuurina sen ohella ja polven nesteet katosivat pikkuhiljaa”, Pikkis muistelee.

 

”Uusista CdG-tuotteista Elektrolyte Up on ehdottomasti kisahevosen kaveri, joten seuraavaksi aion ottaa sen käyttöön. Toki noin laajasta valikoimasta löytyy vaikka mitä, nokkosesta olen kuullut paljon hyvää!”

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Protect That Tummy teki Toivosta mukavan hevosen

Lue koko viesti: Protect That Tummy teki Toivosta mukavan hevosen

Annika Niemi on toistakymmentä vuotta ulkomailla hevosenhoitajana työskennellyt ravialan harrastaja. Omia hevosia hänellä on ollut samanaikaisesti lähes koko ajan.

Tämänhetkinen oma hevonen Toivo on kuusivuotias ravihevonen. Toivo on temperamenttinen ruuna, joka on pärjännyt raveissa melko hyvin, puolet kisoista totossa. Toivo on aina ollut luonteikas ja jopa kovapäinen, ja siten myös erittäin haastava treenattava.

Toivolla on ollut vatsaongelmia kaksivuotiaasta lähtien. Vaivat alkoivat ruunauksen jälkeen. Toimenpiteen jälkeen tuli komplikaatioita ja Toivo joutui syömään pitkiä lääkekuureja. Vatsakipuja hevosella on esiintynyt sen jälkeen lähes koko ajan. Vatsan ja suoliston huonosta kunnosta johtuen hevonen on ollut myös herkkä erilaisille taudeille, joita onkin sairastettu valitettavan usein. Ulospäin on näkynyt myös yleistä happamuutta, kiukkuisuutta ja syömättömyyttä. Myös juomisen kanssa on ollut ongelmia. Joulukuussa 2017 Toivo lopetti hienon voittojuoksun jälkeen juomisen kokonaan ja joutui klinikalle nesteytykseen. toivo2

Tämän jälkeen Toivolle aloitettiin Chia de Gracian Protect That Tummy-rehu. Tuote helpotti hevosen oloa todella nopeasti, jo parin päivän jälkeen juominen oli tuplaantunut normaaliin verrattuna. Myös syöminen normalisoitui. Nykyään Toivo juo kiitettävästi, palautuu nopeammin ja on luonteeltaan kuin eri hevonen; hyväntuulinen ja myös ajaessa koetut raivokohtaukset ovat hävinneet kokonaan.

Alussa maistuvuus oli huono. Annika antoi rehun ruiskulla ruuttaamalla suoraan suuhun ensimmäiset kolme päivää ja sen jälkeen se olikin ehdottomasti hevosen suurinta herkkua! Hevonen odottaa päivittäistä annostaan portilla kieli pitkällä ja kippo nuollaan todella tarkasti puhtaaksi muruakaan jättämättä. Toivolla tuotteen vaste on lyhyt - jos päivä jää antamatta, hevosessa huomaa heti eron huonompaan.

 

 ”Suosittelen kaikille, joilla on vatsavaivoja, minä en tule lopettamaan tuotteen käyttöä niin kauan kuin hevonen on aktiivikäytössä!”

 

Protect That Tummy-tuotteen löydät täältä!

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Janni Martikainen elää hevosille ja ratsastukselle

Lue koko viesti: Janni Martikainen elää hevosille ja ratsastukselle

 

Janni Martikainen on 21-vuotias kouluratsastaja Espoosta. Tällä hetkellä Janni asuu ja treenaa Tanskassa, sitä ennen Saksassa. Vuosi 2018 on Jannille viimeinen vuosi nuorena ratsastajana. Tavoitteena hänellä on kansainvälinen kärki, Pohjoismaiden mestaruudet sekä Euroopan mestaruudet.

 

Mikä Jannin sai alun perin hevosten pariin?

 

”Äidilläni ja isoäidilläni on ollut hevosia jo ennen syntymääni, joten innostus lähti heti pienestä pitäen.”

Jannilla on kolme omaa hevosta: ykköshevonen on tällä hetkellä 16-vuotias belgialaisruuna Cornando V/D Cadzandhoeve, joka on ollut Jannilla maaliskuusta 2016. ”Korppu” on maailman ystävällisin, suloinen herrasmies, mutta ratsastaessa se on aika ”jätkämäinen.”

 

”Korppu on maailman paras kisakaveri, sen kanssa saavutimme jo ensimmäisenä yhteisenä kautena SM-mitalin, PM-edustuspaikan, ja paljon voittoja ja sijoituksia kansallisista kisoista. 2017-kaudella olimme yhdessä edustamassa Suomea sekä PM- että EM-kisoissa. Saavutimme myös hienoja sijoituksia kv-kisoissa”, Janni kertoo.

 

Toinen hevosista on 15-vuotias ruuna Michigan-L, joka on tullut Tanskasta Jannille jo 2012-vuoden lopussa. ”Michu” on maailman hupaisin tyyppi, jolla on välillä vähän liikaakin pilkettä silmäkulmassa ja menoa ja meininkiä, oikea kunnon vekkuli! Michun kanssa Jannilla on ollut roppakaupalla vastoinkäymisiä, mistä johtuen ratsukolla on vain yksi yhteinen kokonainen kilpailukausi vuodelta 2015. IMG_6083

 

”Silloin saavutimme mm. henkilökohtaisen PM-hopean, PM-joukkue pronssin, sekä Halli-SM hopeaa junioreissa. Tälle kaudelle 2018 toivon todella saavani sen mukaan kunnon kisoihin ja hevosen pysyvän kunnossa. Vaikeista ajoista ja kaikesta ongelmista huolimatta, se on todella ihana hevonen.”

 

Kolmas hevosista, Don Dee on melko uusi hankinta, se tuli Jannille tämän vuoden tammikuussa, kun se oli juuri kääntynyt viisivuotiaaksi. Sen kanssa keskitytään tällä hetkellä yhteistyön löytämiseen sekä eteenpäin koulutukseen. Sillä on hienot liikkeet ja kympin luonne. Tällä hetkellä takana on yhdet kilpailut, jotka olivat hevosen ensimmäiset, ja joissa se käyttäytyi todella hienosti!

 

Tulevaisuuden tavoitteet

Janni asuu ja treenaa Kööpenhaminan lähistöllä suomalaisen Mikaela Lindhin tallilla. Pitkän ajan tavoitteena Jannilla on saavuttaa maailman kärki ja olympiamitali. Tärkeimpinä saavutuksinaan hän pitää henkilökohtaista PM-mitalia, PM-joukkuemitaleita sekä SM-kultaa vuonna 2013, EM-edustusta vuonna 2017 ja kv-sijoituksia vuodelta 2017.

 

”Olen niin kasvanut ja tottunut tähän hevoselämään, että hevosettomat päivät ja löysät aamut tuntuvat oudoilta. Toki niistä lomapäivistäkin nauttii, mutta hevosten pariin kaipaa aina! Jos olen iltaisin yksin, minun tekee mieli mennä katsomaan omia heppojani, tykkään niistä niin paljon, että niiden kanssa on kiva ja myös tärkeä välillä vain hengata!” Janni nauraa ja jatkaa.

 

”Hevosen selässä olo on kuin olisi kotona, ja kilpaileminen on se suurin houkutin. Kun kasvaa tällaisen urheilun pariin, johon pistää pienestä asti koko elämänsä likoon, siitä tulee elämäntapa.”

 

Rutiinit ja ruokinta

Jannilla on omat tapansa, joilla hän pyrkii ennaltaehkäisemään ja minimoimaan sairastelut, vaikka niitä tuleekin aina. Janni kävelyttää hevosiaan päivittäin ratsastuksen lisäksi. Niillä on aina ainakin yksi vapaapäivä ja yksi kevyt päivä viikossa. Janni on tarkka siitä, että ne juovat riittävästi ja että ruokinnan muutokset tehdään hitaasti. Hevosten jalat hän tarkistaa aina ennen ja jälkeen liikutuksen. IMG_0802

 

”Mielestäni on lisäksi tärkeää pitää ne hyvällä tuulella - näin tulee myös parhaat suoritukset kisoissa.”

 

Kaikki tallin hevoset saavat kolme kertaa päivässä sekä heinät että väkirehut ja kerran päivässä mössöt, joihin lisätään tarvittavat lisäravinteet.  Michigan saa kahdet todella vetiset mössöt päivässä, ja yöksi isoon ämpäriin lisäksi mash-vedet, sillä se on hyvin ähkyherkkä ja helposti kuivuva, joten Janni pyrkii maksimoimaan nesteen saamisen.

 

”Urheiluhevosilla pidän hyvin tärkeässä roolissa erilaisia lisäravinteita ja vitamiineja. Hevoset ovat kovemmassa käytössä kuin luonnontilassa ollessaan, joten olen aina halunnut auttaa niiden suorituskykyä ja palautumista parhain mahdollisin tavoin. Täydennysrehuilla on pyritty ehkäisemään ja hoitamaan mm. vatsaongelmia, yskää sekä nivelten hyvinvointia. Myös palautumista ja kilpailusuoritusta sekä rankkoja treenejä tuetaan ruokinnalla ja isäravinteilla.”

 

CdG-tuotteista Janni käyttää päivittäin chian siemeniä. Myös Tummy Saveria, bentoniittisavea, Sand Eateria, kurkumaa sekä boswellia serrataa on käytetty tarpeen mukaan. Janni arvostaa tuotteissa erityisesti niiden luonnollisuutta.

 

- Suosittelisitko jotakin tiettyä tuotetta?

 

Chian siemeniä ehdottomasti! Hevoseni ovat saaneet apua erityisesti vatsan terveyteen sekä hiekan poistoon suolistosta.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kenttähevonen tarvitsee kunnon eväät

Lue koko viesti: Kenttähevonen tarvitsee kunnon eväät

Anniina Takanen on 23-vuotias kenttäratsastaja & lasitaiteilija Kaakkois-Suomesta.

Anniinalla on kaksi ratsua. Karino III tutummin Ponski on 14-vuotias hyvin luonteikas saksalainen ratsuponiruuna, jonka kanssa yhteistä matkaa on takana jo kuusi vuotta.

Ponski tuli alun perin Anniinalle väliaikaiseen ylläpitoon ratsastuskoulusta hänen aloittaessaan ratsastuksenohjaajan opinnot peruskoulun jälkeen, mutta jäikin sitten kokonaan Anniinalle.

 Karinolla on rataesteillä tapana testasi onko kuski heräillä. Jos ei, saattaa se poistua paikalta hyvin pikaisesti. Ratsastuksen ohjaajan opintoihin kuului myös maastoesteratsastuksen näyttö. Anniina tai Karino  eivät kumpikaan olleet aikaisemmin hypänneet maastoesteitä, mutta jo muutaman treeni jälkeen oli selvää, että poni oli maastoesteillä kuin kotonaan ja siitä alkoi ratsukon kenttäratsastusura! Nykyään myös rataesteet sujuvat helpommin ja luottavaisemmin. anniinan_ponski2

Evarde E on 9-vuotias suurikokoinen hollantilainen puoliverinen (KWPN) ja se tuli Anniinalle Hollannista pari vuotta sitten. Kokeilukäynnillä Anniina oli ensin sitä mieltä, että hevonen on hänelle turhan suuri, mutta heti selkään nousun jälkeen asia oli selvä. Ensimmäinen vuosi ei kuitenkaan ollut ihan helppo -  useita pieniä onnettomuuksia molemmilla, mutta kulunut vuosi on ollut todella onnistunut ja ratsukko on päässyt sekä treenaamaan että kilpailemaan hyvällä menestyksellä. Myös Evarde on osoittanut vahvuutensa maastoesteillä.

 Anniina pyrkii pitämään hevostensa treenin mahdollisimman monipuolisena esteitä, puomeja, koulua, maastoilua ja maastoesteitä. Molemmat kävelevät ahkerasti kävelytyskoneessa ja ulkoilevat vapaasti runsaasti.

 Anniinan tavoite on tehdä kenttäratsastuksessa Evarden kanssa varmoja 90 cm ratoja ja treenata kohti 105 cm luokkia. Karuno saa suorittaa 80-90 cm luokkia, sen ei tarvitse enää tehdä enempää. Yksi kauden tavoitteista on Kaakkois-Suomen kenttäratsastusmestaruus, se on jo kahdesti käynyt niin kovin lähellä!

 "Tykkään kovasti suunnitella hevosteni ruokintaa, sillä se on minusta todella mielenkiintoista. Tällä hetkellä hevoseni syövät Criollon sekä Chia de Gracian rehuja.Haluan, että rehuni tulevat suomalaisilta yrittäjiltä, samalla voin tukea ja ostaa suomalaista työtä. Lisäksi haluan rehujen olevan maistuvia ja monipuolisia.En tykkää syöttää hevosilleni isoja väkirehuannoksia, mielummin pidän heinän määrän mahdollisimman suurena, ja pienennän väkirehujen annosta. Tästä syystä täydennys- ja väkirehujen tulee olla myös laadultaan hyviä, jotta ne täyttävät pienellä määrällä hevosieni tarvitsemat ravintoainetarpeet, etenkin raskaalla kilpailukaudella.”


Karino osaa kertoa selvästi mistä rehuista tykkää ja mistä ei. Se jättää nopeasti rehut kuppiin jos ne eivät sille maistu. Criollon ja Chian de Gracian rehuja se ei ole vielä koskaan jättänyt syömättä. Evarde ei sen sijaan valita mistään,  se pistelee menemään kaiken mitä eteen laitetaan.

”Minulle erityisen tärkeäksi rehuksi on noussut Chia de Gracian hampunsiemen. Lisään kotimaista hampunsiementä sellaisenaan muutaman desin molempien hevosten ruokintaan päivittäin. Hampunsiemenen vaikutus on näkynyt karvan ja jouhien laadussa sekä kiillossa ja etenkin se on auttanut Karinon kavio-ongelmien kanssa. Karinolla on hyvin kovat kavion seinämät, kanta ei kasva ja pohja on erittäin joustava ja ohut. Hampusta Karino on saanut tarvittavia aminohappoja, joita useinkaan ei heinässä ole riittävästi. Viime kengityskerralla kengittäjäkin kehui Karinon kavioita. Karino on syönyt hamppua kohta kaksi vuotta ja nyt tulokset alkavat näkyä.” anniina_evarde


Lisäksi Anniinalla on ympärivuotisessa käytössä MSM sekä ruusunmarja. Tavoitteena on ylläpitää hevosten terveyttä ja hyvinvointia ja näiden tuotteiden tärkeys korostuu etenkin kesällä kilpailukauden ollessa täydessä vauhdissa.

”Omat hevoseni ja niiden kanssa puuhastelu on minulle kaikki kaikessa. Minä voin itse hyvin ollessani niiden kanssa joka päivä, joten haluan tarjota niille mahdollisimman hyvän kodin sekä hoidon, ja haluan että myös ne voivat yhtä hyvin ja jopa paremmin minun kanssa ollessaan!”

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Emmi ja St´ Ophir luottavat luonnolliseen

Lue koko viesti: Emmi ja St´ Ophir luottavat luonnolliseen

 

Emmi Salminen on 18-vuotias kouluratsastaja Helsingistä. Emmi kilpailee tällä kaudella uuden hevosensa, 10-vuotiaan ST' Ophirin "Ofin" kanssa Nuorten ikäkausiluokkia eli Vaativa A:ta. Ratsukon tavoitteena on tänä vuonna päästä osallistumaan Nuorten Suomenmestaruuksiin ja seuraavina vuosina jatkaa tulosten parantamista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on katsoa mihin saakka ratsukon yhteistyö riittää sekä tietenkin pitää hevonen terveenä ja hyvinvoivana. emmi_ja_ofi

 

Emmin ja Ofin yhteistyö on vasta alussa, sillä Ofi saapui Emmille 2017 joulukuussa. Tähän mennessä kaikki on mennyt hienosti.

 

”Hevonen asuu Sipoossa rauhallisella tallilla, missä on myös mahtavat treenimahdollisuudet. Pääasiassa menemme koulua, mutta silti viikoittain käymme maastossa ja vähän hypätäänkin”, Emmi kertoo. ”Tavoitteena olisi käydä myös muutamat pikkuestekisat molempien mielenvirkistykseksi.”

 

Ofi on todellinen herrasmies, mutta silti silmäkulmasta löytyy myös hieman ponimaista pilkettä. Se on herkkä hevonen, jolla on omat juttunsa.

 

”Kuitenkin se on täydellinen  mulle juuri noin, omana itsenään.”

 

Emmi haluaa pitää Ofin ruokavalion mahdollisimman luonnollisena, mutta niin, että hevonen varmasti saa kaikki tarvittavat ravinteet. Ofin on hieman nirso ja se osaa erittäin selvästi näyttää, jos jokin ei maistu.

 

”Chia de Gracian tuotteet ovat sopineet meille todella hyvin ja ovat juuri sellaisia, mitä itse suosin. Laadukkaat tuotteet, käytännölliset pakkaukset sekä suomalaisen yrityksen suosiminen ovat minulle tärkeä asia.”

 

Ofilla on aikaisemmin ollut hieman vatsaongelmia, ja se reagoi helposti muutoksiin juuri vatsallaan. Heti Emmille tullessaan hevosen ruokavalio muokattiin mahdollisimman vatsaystävälliseksi. Se syö ennaltaehkäisevästi erilaisia luonnollisia rohtoja, jotka varmistavat sen vatsan ja suoliston terveyden, karvan, ihon ja kavioiden hyvinvoinnin sekä nivelten ja luuston toimivuuden.

 

Tällä hetkellä Ofin ruokavalioon kuuluu Chia de Gracian Protect That Tummy, luonnollinen E-vitamiini CdG-E, piimaa sekä chiasiemenet.  E-vitamiini on tärkeä vitamiini kaikille hevosille, mutta erityisesti kisahevosille, sillä se toimii elimistössä antioksidanttina. E-vitamiinia tarvitaan mm. lihaksiston ja hermoston normaalin toiminnan ylläpitämiseen sekä immuunipuolustuksen tukemiseen.

 

”Protect That Tummyn aloittamisen jälkeen Ofin vatsa on pysynyt terveenä ja se on ollut hyvä niin kisamatkoilla kuin kotonakin."

 

Lisäksi pakkaskeleillä saa lämpimään veteen sekoitettuna CdG Mash The Ponya, mikä on saanut jopa nirson Ofin juomaan litratolkulla!

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Ylva ja Pikku-Myyn nivelet

Lue koko viesti: Ylva ja Pikku-Myyn nivelet

 

Ylva Norrgardin novascotiannoutaja Pikku Myy eli Myy syntyi vuonna 2013 paljon muita pentuja pienempänä ,ja se oli jopa vähällä kuolla. Myy sai erityisesti pentuna todella paljon huomiota, se oli katseeltaan inteensiivinen, pieni punanenäinen tolleri, joka sai puolet ohikulkijoista pysähtymään ja ihailemaan häntä.

Myy on aina ollut hyvä syömään – jo kaksikuukautisena se söi juuri järvestä nostettua tuoretta kalaa. Hän on myös erittäin leikkisä ja joskus jopa vähän tottelematon. Samalla hän on myös erittäin herkkähipiäinen koira: jos sille erehtyy nauramaan, se suuttuu ja seisoo 90-asteen kulmassa kuono seinää vasten. Kesät hän viettää usein kesät saaristossa uiden ja härnäten lokkeja. Myyn paras kaveri on novascotiannoutajani Inez.

 

Myyllä on aina ollut erikoinen kävelytyyli, se ikään kuin ”vispaa” etutassuillaan. Ylvasta tyyli oli hellyttävä ja vasta myöhemmin selvisi, että kävelytyyli johtuu nivelten väljyydestä.

 

Ylva havaitsi vuoden 2017 alussa, että Myyllä oli ajoittain väsymystä ja liikkumishaluttomuutta. Mutta varsinainen kriisi iski kesällä 2017, kun koira eräänä päivänä ei saanut varattua oikealla etu- ja takatassullaan. Lääkäri otti kuvat ja kertoi, että Myyllä oli todella paha nivelrikko vasemman puoleisissa jaloissa sekä selässä spondyloosi. Oikea puoli oli rasittunut ja kipeä, sillä koira oli keventänyt painoa kipeältä vasemmalta puolelta oikealle. Lääkäri varoitti Ylvaa, että jossain vaiheessa nivelrikko voi pahentua niin, että koira voidaan joutua jopa lopettamaan. Niinpä Myylle aloitettiin kipulääkekuuri. Koiraa pidettiin myös sisätiloissa, jotta hän ei rasittaisi itseään liikaa eikä saisi nivelille kylmää kosteassa maassa ja saaristotuulessa. Tämä oli Ylvalle erityisen vaikea katsoa, kun koira kuitenkin näki Inezin leikkivän vapaasti ulkopuolella.

Ylva päätti, ettei anna periksi ilman taistelua. Myylle annettiin pistoksia jalkaan verenkierron vauhdittamiseksi. Tällöin Myy ei kuitenkaan voinut syödä kipulääkettä ja tilanne paheni taas. Syksyllä Ylva totesi, että tilanne vaatii lisätoimintaa ja hän aloitti Myylle Hyaluron 365 ja glukosamiini-kuurin. Valitettavasti Myyn vatsa ei oikein sietänyt suuria annoksia glukosamiiniä. Seuraavaksi Ylva vaihtoi koiran ruoan Acana Light & Fit:iin, Myy sai myös Yumovea, joka on valmiste koiran nivelille. Tilanne helpotti hieman, mutta kipulääkkeitä meni vielä huolestuttavan paljon. Ylva testasi myös muita kaupan nivelrikkoon suunniteltuja tuotteita lyhyitä aikoja, mutta niillä ei vaikuttanut olevan mitään havaittavaa vaikutusta.

”Tilasin tässä vaiheessa Chia de Gracialta nokkosjauhetta ja ruusunmarjajauhetta, joita aloin antamaan loppusyksystä ensin Hyaluron 365 ja myöhemmin Effektri dog -öljyn kera. Nokkos- ja ruusunmarjajauhe vastaa käytännössä MSM:ää, jota usein myydään nivelrikon hoitoon niin eläimillä kuin ihmisillä”, Ylva kertoo.

”Käyttämäni yhdistelmä vaikutti toimivan. Myy on nyt saanut vain puolikkaan kipulääkkeen aamuisin ja hän on paljon vilkkaampi ja tyytyväisempi koira. Palloleikit ovat nyt kiellettyjä, mutta Myy pääsee kuitenkin uimaan, kunhan merivesi lämpenee.”

Nyt kun Myyn tilanne on parempi,  Ylva aikoo tutkia lisää tuotteita, jotka voisivat parantaa koiran oloa.

”Seuraavaksi testaamme  Myylle Chia de Gracia Joint Buddya sekä orapihlajaa. On ollut ihmeellistä huomata, miten luontaiset ainesosat ovat olleet tehokkaita pistoksiin verrattuna. Myy saa edelleen pistoksia kerran kuussa, varmuuden vuoksi, mutta ihan selvästi tilanne muuttui vasta kun aloitin hänellä nokkosen ja ruusunmarjajauheen. Jauheiden sisältämät ravinneaineet auttoivat yhdessä öljyn kanssa hillitsemään tulehdusta ja parantamaan liikkuvuutta. Myös Inez on myös tullut pirteämmäksi näiden lisäravinteiden aloittamisen  jälkeen.Nokkonen ja ruusunmarja vaikuttavat olevan helppo ja edullinen tapa helpottaa nivelrikkopotilaan elämää.”

 

Kaverukset Myy ja Inez odottavat kesää innoissaan ja sitä, että pääsevät tutkiskelemaan, mitä sulaneen lumen ja jään alta löytyy. Parasta taitaa kuitenkin olla auringonottotuokiot laiturilla. 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Momba Soratien säihkyvä Tatra

Lue koko viesti: Momba Soratien säihkyvä Tatra

 

Momba Soratie hankki nykyään 11-vuotiaan ukrainalaisen tammansa Maarit Raiskiolta sen ollessa viisivuotias. Raiskiolla oli ollut jonkin aikaa Tatran isä Tarbagan, joka Soratien sanoin oli ”sikahieno” ja siksi Raiskio päätyi hankkimaan Ukrainasta myös sen kaksivuotiaan varsan.

 

Soratie kertoo, että Tatran tullessa hänelle, se ei osannut juuri mitään muuta kuin kantaa ratsastajan selässään ja mennä kovaa kaikissa askellajeissa. Sillä on luonnostaan kolme hyvää askellajia, mutta käynti sillä on aina ollut niistä paras.

 

”Alkuun tämän hevosen touhussa ei juuri ollut päätä eikä häntää, ja jarrua siltä ei meinannut aluksi löytyä ollenkaan. Vaikeinta sen kanssa on ollut saada se odottamaan, mutta sen todellinen vahvuus on aina ollut kokoaminen, se on sille todella helppoa.” keela,_momba,_tatra

 

Soratie on tehnyt tamman kanssa töitä nyt kuusi vuotta ja se näkyy. Momban lisäksi tammaa on ratsastanut hänen tyttärensä Mikaela.

 

”Piaffin ja passagen se taitaa hienosti millä mittapuulla tahansa mitattuna ja myös piruetit ovat sille helpot. Se on rohkea hevonen, joka rakastaa esiintymistä ja sen takia minun täytyisi kai sen kanssa radoillekin päästä”, Soratie hymähtää.

Viimeksi Tatra pääsi esiintymään kameroille, kun siitä kuvattiin mainosvideota, joka julkaistaneen Clip My Horsessa.

 

Tatra asuu Helsingissä Ruskeasuolla, missä ovat olleet myös kaikki muut Momban hevoset. Hevonen on aina ollut terve ja hyvinvoiva ja erittäin virkeä. Tammamaisia oikkuiluja sillä ei ole ollut koskaan.

 

”Se on syönyt chiaa jo vuosia ja se näkyy, hevonen on niin kiiltävä kesät talvet, että sitä kehtaisi kyllä näytellä kilparadoillakin. Eikö sitä ole tarvinnut klipatakaan. Lisäksi sen vatsa on kunnossa ja toimii hyvin. Kovin paljon muuta se ei saakaan, paitsi runsaasti heinää sekä CdG:n Joint Buddya nivelhuollon vuoksi. Kannatan luonnollisia lisäravinteita, sillä olen sitä mieltä, että hevoset ovat niille vastaanottavaisempia kuin synteettisille valmisteille."

 

Momba Soratiellä on ollut kaikkien hevostensa kanssa yksi ja sama tavoite: päästä mahdollisimman pitkälle. Ja sen kuinka pitkälle, määrittää aina hevonen ja siltä löytyvä kapasiteetti. Tatran osalta aika näyttää mihin saakka siitä on.

 

”Tatra on hauska hevonen ja sillä on hyvät jutut. Sen kanssa ei ole koskaan tylsää ja kauniskin se on. Tykkään yleensäkin hevosista, joilla on luonnetta ja joilla on jotain sanottavaa ratsastajallekin. ”

 

Momba ja Tatra Ypäjän treeneissä:

https://www.youtube.com/watch?v=wtcAwKkwo4c

 

Kuvat Ritva Waris-Wörlin

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Chia de Gracia mukana Suomalaisen Työn Liiton ”Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa ”

Lue koko viesti: Chia de Gracia mukana Suomalaisen Työn Liiton ”Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa ”

Chia de Gracia tuotteineen on mukana Suomalaisen Työn Liiton ja Avainlippu-yritysten Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa. Kampanjan myötä haluamme muistuttaa kotimaisen työn merkityksestä tuotteidemme taustalla.

 

-        "Lähdimme mukaan kampanjaan, koska haluamme tuoda esille yrityksen kotimaisuutta sekä suomalaisia juuriamme, jotka eivät varsinaisesti huo´u nimestämme. Moni ei ehkä tiedä, että olemme täysin suomalainen yritys, jonka tuotteet myös valmistetaan täällä Suomessa. Yrityksellemme tämä merkitsee myös yhteiskunnallista vastuunkantoa ja osallistumista: maksamme veromme Suomeen ja voimme tarjota suomalaisille työtä," yrittäjä Mirva Kettunen kommentoi.

 

-        "Kaikille kotimaassa kasvatetuille ja valmistetuille tuotteillemme kuten esimerkiksi hampunsiemenet, karpalo, mustikka ja nokkonen on myönnetty suomalaisesta valmistuksesta kertova Avainlippu. Lisäksi meillä on käytössämme Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland-merkki, ainoana kotimaisena rehualantoimijana."

 

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkki voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen kohdistuvat kustannukset.

 

Kolmevuotisella Onhan siinä Avainlippu -kampanjalla Suomalaisen Työn Liitto haluaa nostaa Avainlipun sille kuuluvaan arvoon. avainlippu_banneri_4_980x400_v2

"Tutkimustulokset kertovat, että suomalaiset haluavat tehdä arvopohjaisia valintoja. Tämä usein unohtuu ostopäätöshetkellä. Kampanjan avulla pysäytämme asiakkaan ostopäätöksen äärelle. Opetamme tarkastamaan ostotilanteessa, onko tuotteessa tai palvelussa Avainlippu. Näin autamme asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja", kertoo kampanjan projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

 

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

 

Kampanja tulee pitämään sisällään muun muassa tv-filmejä, radiomainontaa, tutkimusta, viestintää sekä tapahtumia, kuten Suomen suurimmat avoimet ovet Tervetuloa meille -viikolla syksyllä. Osallistu kampanjaan ja keskusteluun somessa #Avainlippu #OnhansiinäAvainlippu

 

Kampanjan verkkosivustolta löydät lisämateriaalia kampanjaan liittyen www.avainlippu.fi

 

Lisätietoja:
Mirva Kettunen, toimitusjohtaja, Chia de Gracia, 0407186133, chiadegracia@gmail.com
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 330 3640, merja.mantila@suomalainentyo.fi
 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Åsa och hennes tre frieserhästar

Lue koko viesti: Åsa och hennes tre frieserhästar

 

Åsa Holmgren från Sverige har tre frieserhästar, 11 år, 6 år och 3 år gamla och hon har haft dem sedan 3 års ålder.  En av dem är godkänd avelshingst i FPZV. Åsa säger att det har varit fantastisk resa att få följa deras utveckling i all hantering.

"Att få utbilda dem till trygga individer att både rida och köra framför vagn. Det är en härlig känsla att se mina killar växa in i sina uppgifter. I år hoppas vi på att komma ut på ngn dressyrtävling och så småningom siktar vi även på att prova på att tävla i körning."

Åsa började ge sina hästar Chia de Gracias chiafrön för drygt ett år sedan. De äter fröna med god aptit och de håller deras magar välmående. friisi

"Jag märker också stor skillnad på man och hårrem. De håller sig blanka i pälsen och deras manar håller sig tjocka och växer sig riktigt långa och fina som är mycket viktigt för frieserhästar. Chia de Gracia´s chiafrön har verkligen gjort underverk i mina hästars välbefinnande".

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hanna ja Cassu & Stress Away

Lue koko viesti: Hanna ja Cassu & Stress Away

 

Hanna Helasmeren ja hänen hevosensa Cassun yhteiselo alkoi hieman yllättäen. Hanna oli juuri myynyt hevosensa ja poninsa pois joulukuussa 2016 ja tarkoituksena oli pitää hieman taukoa hevosista. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin Hanna oli ajatellut, ja  niinpä Hanna alkoi miettiä uutta hevosta. Anna Rämön tallilla sattuikin olemaan myytävänä hevonen, jota Hanna lähti kokeilemaan. Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, vaan enemmänkin keskiverto ok. Hevonen oli lisäksi tamma, ja Hannalla oli aina ollut mielipide, etteivät tammat sovi hänelle. Hevonen sai kuitenkin toisen mahdollisuuden ja silloin se iski. Kaupat tehtiin tammikuussa 2017 ja Cassu lähti kohti uutta kotia.

Alkuun treenit sujuivat hyvin, eikä esiin tullut minkäänlaisia ongelmia, vaikka toki hevonen jännitti uutta kotia ja uusia ihmisiä. Samana keväänä Hanna lähti ystävänsä hevosen kanssa treenimatkalle ja kotimatkalla toinen hevonen oli potkaissut Cassua trailerin väliseinän läpi. Cassulla todettiin jännevamma ja siitä alkoi pitkä kuntoutusjakso. Cassu sai paranemisen tueksi CdG:n MSM-jauhetta, jota eläinlääkäri suositteli yhtenä asiana hevosen kuntoon saamiseksi. Samana keväänä Hanna sai työtarjouksen Belgiasta, ja oli poissa Suomesta kolme kuukautta. Tänä aikana luotettavat ihmiset kuntouttivat hevosta kotona.  Takaisin tullessa Cassun jalka oli jo parempi, mutta Hanna huomasi hevosen olevan stressaantunut, vaikka se olikin kotiutunut tallille hyvin. Hanna aloitti Cassulle CdG:n Stress Away-tuotteen ja pelastus löytyi!

”En olisi ikinä voinut uskoa, että jokin ruoka voi vaikuttaa hevoseen niin paljon. Stress Awayn ansiosta hevosella pystyi ratsastamaan rauhassa ja karsinakäyttäytyminenkin parantui.”

_DSC4868_previewViime syksynä Hanna oli pakahtua onnesta, kun Cassu onnistui tekemään yhden ympyrän aikana kaksi siistiä ja rauhallista laukka-ravi-siirtymistä ilman minkäänlaista ongelmaa. Ennen Belgiaan lähtöä oli taidonnäyte saada hevonen raviin koko kentän aikana.

”Ennen ajattelin, että hevonen selviää, kun se saa heinää, kauraa ja kivennäisiä. Edellisillä hevosillani se toimikin ihan hyvin, mutta nyt uuden hevosen myötä olen viisastunut ja ymmärtänyt, että se tarvitsee muutakin, jotta mieli ja kroppa pysyy terveenä.”

Nyt Cassu on terve, kuntoa kohotetaan huolella ja hartaasti, jotta ratsukko pääsisi vihdoin aloittamaan yhteisen kilpailu-uransa. Tavoitteena on saada yhteistyö toimimaan ja tehdä siistejä, tasaisia ratoja 120 cm tasolla. Valmentajat ovat kehuneet hevosen kehitystä, ja ratsukon tekemään työtä. Kaikessa tekemisessä mennään kuitenkin tarkasti hevosen ehdoilla.

”Cassu on tätä nykyä todella rento, ruunamainen tamma, jolla ei enää ole kiukkupäiviä, ja jolla voi käydä maastossa vaikkapa ilman satulaa riimulla, ilman että tarvitsee pelätä mitään. On mahtava tunne, kun mietit hevostasi ja hymy tulee huulille saman tien. Cassu on aivan ihana tamma.”

 

Lue koko viesti