- "Upea kokemus, joka kasvatti motivaatiota entisestään"
Chia de Gracia-teamin kouluratsastajat Emmi Salminen ja Johanna Similä saivat molemmat paikan Tanskan Århusissa kesäkuun lopussa pidettyihin PM-kilpailuihin. Kisat olivat molemmille tytöille ikimuistoisen hieno kokemus.
”Olin aivan superonnellinen! Olen jo monta vuotta pyrkinyt maajoukkueeseen ja nyt se vihdoin toteutui, kauden ehdoton päätavoite”, iloitsi nuorten joukkueessa ratsastanut ja Husön Ratsastajia edustava Emmi Salminen. Salminen ratsastaa 10-vuotiaalla hevosellaan St´Ophir.
Samoilla linjoilla oli myös Tuomarinkylän Ratsastajia edustanut juniori-ratsastaja Johanna Similä hevosellaan Mein Freund.
”Oli ihan mahtava tunne tulla valituksi edustamaan Suomea arvokisoihin! PM-joukkuepaikka oli meille "unelma-tavoite" tälle kaudelle.”
Mitä pakataan mukaan? Miten valmistaudutaan?
Valmistautuminen kilpailuihin ja matkaan alkoi heti joukkuevalintojen julkistuksen jälkeen. Mitään kovin suurta ei ennen kilpailuja enää tehdä, vaan asioita hienosäädetään entistä tarkemmiksi.
”Itse kilpailurata oli sama, mitä olen kilpaillut tällä kaudella melkeinpä jokaisessa kisassa eli PSG. Yhdessä valmentajan kanssa hiottiin radasta linjat mahdollisimman hyviksi ja sen jälkeen tavoitteena oli pitää hevonen yhtä hyvässä kuosissa matkan ajan. Ennen matkaa pidettiin Ofilla pari kevyempää päivää ja matkan aikana liikutettiin kevyesti, jotta se olisi perillä mahdollisimman vetreä ja pystyisi suorittamaan yhtä hyvin kuin kotona”, Emmi kertaa valmistautumistaan.
”Meillä itse kilpailuun valmistautuminen koostui tutuista rutiineista, eli valmennuksista valmentaja Inkeri Kostiaisen kanssa sekä mielikuvaharjoittelusta”, kertoo Johanna valmistautumisestaan. ”Matkaan valmistautumisessa piti pakkaamisen lisäksi huomioida myös hyvä nesteytys hevoselle matkan ajaksi.”
Pitkä kuljetus
Pitkä matka lauttamatkoineen on hevosille aina rankka ja monelle ratsastajalle jännittävä kokemus. Jos hevonen on epävarma matkustaja, on ratsastajalla helposti pulssi korkealla. Mutta tällä matkalla myös molemmat CdG-tiimin hevoset olivat mukana reilussa kisahengessä.
”Manu matkusti meidän kanssamme ensimmäistä kertaa ulkomaille. Matka sujui todella hyvin ja Manu osasi ottaa rennosti. Ei mitään ongelmia”, kertoo Johanna.
”Ofikin suoriutui yllättävän hyvin. Se on itseasiassa aika huono matkustamaan ja stressaa sitä paljon, mutta PM-matka kaverin kanssa sujui odotettua paremmin! Se söi, joi, lastautui ja matkusti kuin vanha tekijä.”
Molemmat hevoset joivat matkalla hyvin Chia de Gracian Mash The Ponyn ja Electrolyte Upin avulla. Lisäksi Ofin herkästä mahasta huolehdittiin Protect That Tummy-tuotteella.
Upea kisapaikka
Kisapaikka Tanskassa sai aikaan paljon kehuja ja hehkutusta. Järjestäjät olivat todella panostaneet puitteisiin ja ratsastajilla oli käytössään monta eri kenttää ja maneesia, joissa kaikissa oli ensiluokkaiset pohjat ja koko paikassa hieno tunnelma viimeisteltyine yksityiskohtineen. Tyttöjen mielestä kisapaikkaa kuvasi hyvin yksi sana: UPEA.
”Kisapaikka oli todella hieno! Ja tunnelma oli kaikkina päivinä mahtava.”
Kauden päätavoitteeseen latautuu usein paljon toiveita, tavoitteita ja paineita. Yksilösuorituksen lisäksi ratsastaja pääsee osaksi joukkuetta, joka ratsastuksessa on harvinaista herkkua. Millaista on päästä ratsastamaan arvokilpailuissa ja kuinka omat paineet saa pidettyä kurissa?
”Kilpailuissa ei päästy esittämään parastamme, mutta fiilis oli sanoinkuvaamaton! Ensimmäisenä kisapäivänä ratsastin tanskalaisen Alexander Yde Helgstrandin jälkeen, joka myöhemmin voitti junioreiden PM-mestaruuden. Kun ratsastaa huippujen kanssa on tunnelmakin ihan eri! Arvokisoissa on aina hieno fiilis, sillä saa ratsastaa osana joukkuetta, vaikka ratsastus itsessään on yksilölaji”, Johanna toteaa. ”Ja samalla näkee todella hyvää ratsastusta, joka on aina opettavaista.”
Jännittävä kilpailupaikka hevoselle
Kilpailupaikan rata oli monelle hevoselle jännittävä ja sinne saavuttiin maneesista yksin. Tuomarit istuivat melko lähellä aitaa, katsomot olivat vieressä, liehuvia lipputankoja, kuvaajia, valtavasti kukkia ja niin edelleen. Melkoinen ärsykekimara siis!
CdG-tiimin hevoset olivat vastaavanlaisessa paikassa ensimmäistä kertaa, joten tilanne oli varmasti niille jännittävä.
”Ofi ei niistä välittänyt ensimmäisenä eikä toisena päivänä, mutta finaalissa se jännittyi radalla, eikä suostunut menemään toiseen päätyyn... Selvittiin siitä kuitenkin ja saatiin suoritettua rata loppuun. Kisapaikalla oli joka päivä aika paljon menoa ja meininkiä joka suunnassa, mutta Ofi oli siellä kuin kotonaan”, Emmi muistelee.
”Manu tykkäsi kilpailuareenasta ja tsemppasi hienosti, vaikka hän oli ensimmäistä kertaa isoilla areenoilla, joka tietysti jännitti”, Johanna kertoo.
Unohtumaton kokemus
Isoista arvokilpailuista saa hyvää kokemusta myös jatkoa ajatellen ja nyt kotimaan ”tavalliset” kilpailut tuntuvat helpommilta. Kokemus antoi myös aivan uudenlaista motivaation ja kipinää omaan treenaamiseen.
”Oma tavoite oli mennä suorittamaan siistit radat hyvällä fiiliksellä ja päästä finaaliin. Tietysti tavoitteena olisi ollut ratsastaa niin hyvin, että oltaisiin joukkueena ja miksei henkilökohtaisestikin, ylletty mitaleille, mutta ratsastin ehkä kaikkina päivinä vähän varovasti. Kaikkina kolmena päivänä kuitenkin tehtiin ihan hyvä tulos ja nostettiin tulosta jokaisena päivänä. Päästiin sunnuntain kür-finaaliin missä tultiin sijalle 13. Tietysti finaalin pieni epäonnistuminen vähän harmitti, mutta sieltä on vaan suunta ylöspäin!”, Emmi toteaa.
”Kokemuksena reissu oli unohtumaton, sillä Suomen joukkueen yhteishenki oli huikea! Oma tavoite oli ratsastaa sujuvasti hevosen ehdoilla ja nauttia tunnelmasta! Tavoite saavutettiin! Kokonaisuudessaan kisoista tarttui mukaan upeat muistot, motivaatiota treenata sekä rutkasti uutta kokemusta”, Johanna summaa.
”Kokonaisuudessaan käteen jäi ihan supermahtava ja ikimuistoinen reissu! Paljon lisää motivaatiota sekä intohimoa omaan ratsastukseen ja upeita muistoja! Tietty palo tätä lajia kohtaan syttyi vaan ennestään. Jatkossa teen varmasti ihan kaikkeni, jotta pääsisin uudelleenkin joukkueeseen”, Emmi hymyilee ja jatkaa. ”Ensi vuosi vielä kilpaillaan samassa ikäluokassa, eli pyritään nostamaan ja parantamaan tämän vuoden tuloksia ja sitä seuraavana vuonna siirtymään toivottavasti U25 luokkiin.” Molemmat tytöt suunnittelevat jo tavoittelevansa paikkaa vuoden 2020 PM-kilpailuista, jotka pidetään Suomessa. Peukut pystyyn!!!
