Syötätkö hevosellesi soijaa valkuaislisänä?

Amazonin sademetsien tilanne on erittäin huolestuttava ja viimeistään nyt on meidän täällä länsimaissa myös pohdittava omia valintojamme ja niiden seurauksia. Kukapa olisi välttynyt viimeaikaisilta uutisilta sademetsien polttamisesta? Pienillä teoilla ja valinnoilla voimme itse vaikuttaa, sillä tarjonta vastaa kysyntään.

Mistä siis onkaan kyse?

Sademetsää poltetaan karjan laidunmaaksi sekä soijan kasvatukseen, jota käytetään pääasiassa karjanrehuksi. Jos syötät hevosellesi soijaa, VARMISTA ettei se tule Amazonin alueelta!

Taustaa soijasta - mistä ja miksi?

Soija on riisin ja vehnän jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Suurin tuottajamaa on Yhdysvallat, seuraavaksi tulee Brasilia. Brasilia on myös EU:n tärkein soijan tuontialue. Suurin osa soijasta päätyy suomalaisten ruokapöytään lihatuotteiden ja kananmunien kautta. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Yli 80 prosenttia maailman soijasadosta murskataan ja jalostetaan eläinrehuksi. Soija- ja karjatalous ovatkin tiukasti yhteen nivoutuneita. Etelä-Amerikan soijaviljelmien laajeneminen työntää laidunmaita sademetsiin, sillä soijan kasvavaan kysyntään on vastattu viljelmiä laajentamalla. Peltojen leviäminen on johtanut metsäkatoon, joka vaikuttaa haitallisesti paikallisten yhteisöjen elämään ja elinkeinoihin, kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä heikentää tai tuhoaa korkean suojeluarvon alueita, kuten sademetsiä. Soijaviljelmien laajeneminen on lisäksi vaarantanut uhanalaisten lajien säilymistä, saastuttanut maaperää ja vesistöjä, tehnyt maasta viljelykseen kelpaamatonta sekä lisännyt metsäpaloja ja metsäkatoa, jotka nyt ovat vahvasti tapetilla. Uusien soijaviljelmien tieltä on raivattu etenkin Amazonin sademetsää, Cerrado- ja Chaco-savanneja sekä viimeisiä Atlantin rannikkosademetsiä.


Sikojen ja broilerien lisäksi soijarehulla ruokitaan liha- ja lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia. Suomeenkin noin 98 % soijasta tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin. Soijan vastuulliselle tuotannolle on luotu Basel-standardi sekä RTRS- ja ProTerra-sertifikaatit.


WWF kehottaa kuluttajia suosimaan ruokavaliossaan proteiininlähteinä lihan sijasta erilaisia soijatuotteita, kuten tofua, tempehiä, soijarouhetta ja -suikaleita sekä Oumph!:ia.


"Jotta maailman kasvavalle väestölle pystytään tuottamaan ruokaa tuhoamatta arvokkaita luonnon elinympäristöjä, täytyy suosia niitä ruokia, joiden tuotanto vaatii vähiten resursseja”, kertoo WWF.


Soija on tuottoisa ja monipuolinen palkokasvi, muun muassa siksi sitä rehussakin käytetään. Lihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu kuitenkin useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. Soijan käyttäminen suoraan ihmisravinnoksi on siis huomattavasti tehokkaampaa.

Hevosesi ruokinnan vaihtoehdot soijalle

Soijan korvaamiseksi hevosen valkuaislisänä on monia vaihtoehtoja. Chia de Gracian valkuaistäydentäjä Muscle Up sisältää pellavarouhetta, herneproteiinia, tattaria, sarviapilajauhoa, kurpitsansiemeniä, spirulinaa ja mehiläisen siitepölyä. Hyvä kotimainen vaihtoehto on hamppu tai hamppuproteiinipelletti, joissa valkuaista on siemenessä noin 25 % ja pelletissä noin 35 %. Myös chiaa voidaan käyttää valkuaislisänä. Siinä valkuaista on reilut 20 %.  Soijassa valkuaista on noin 44 %, joten saman valkuaismäärän saamiseen käytä chiaa noin kaksinkertainen määrä, hamppupellettiä noin kolmasosa enemmän ja hampunsiementä noin puolet enemmän. Chiassa ja hampussa on myös muita hyödyllisiä ravinteita elimistölle, mm. hyvää kuitua ruuansulatukselle sekä arvokkaita rasvahappoja. Muscle Upin raakavalkuaisen määrä on 42 %, eli aika lailla soijaa vastaava määrä. Valkuaistäydennykseen on Suomessa saatavilla myös kotimainen rypsipuriste, jossa valkuaispitoisuus on noin 37 %.

CdG:n chia tulee Argentiinasta

Chia de Gracian CHIA viljellään Argentiinassa, jossa ei ole sademetsää. Chia ei viihdy sademetsämäisen kuumassa ja kosteassa ilmastossa, vaan se tarvitsee viileämmän ja kuivemman paikan kasvaakseen. Chiatoimittajamme kasvattaa chiat itse perinteisen viljelymaan alueella Bermejojoen laaksossa, Saltassa, Oranin ja Pichanalin kaupunkien ympärillä, eikä viljelyksiä varten tehdä hakkuita. Viljelyalueella on pakollista säilyttää puulinjat peltojen välisillä alueilla, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

 

 

Toimittajallamme on yritysvastuu ohjelma, joka mm. tekee yhteistyötä paikallisen lastensäätiön kanssa. Projektiin kuuluu oma vähittäiskaupan tuotemerkki, jonka jokaista myytyä painokiloa kohden menee säätiölle yhden annoksen arvo ja tavoitteena on tehdä säätiöistä omavaraisia ja lahjoituksista riippumattomia.

 

Meille CdG:llä ympäristöarvot ovat tärkeitä ja kaikessa toiminnassamme tähtäämme mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen. Tuotteemme pakataan pusseihin, jotka tuottavat 80% vähemmän pakkausjätettä perinteiseen ämpäri- ja purkkipakkaamiseen verrattuna sekä ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuljetuksissa ja pienentävät siten logistiikasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.


Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit