Ylva ja Pikku-Myyn nivelet - Chia de Gracia FI

Ylva ja Pikku-Myyn nivelet

Ylva Norrgardin novascotiannoutaja Pikku Myy eli Myy syntyi vuonna 2013 paljon muita pentuja pienempänä ,ja se oli jopa vähällä kuolla. Myy sai erityisesti pentuna todella paljon huomiota, se oli katseeltaan inteensiivinen, pieni punanenäinen tolleri, joka sai puolet ohikulkijoista pysähtymään ja ihailemaan häntä.

Myy on aina ollut hyvä syömään – jo kaksikuukautisena se söi juuri järvestä nostettua tuoretta kalaa. Hän on myös erittäin leikkisä ja joskus jopa vähän tottelematon. Samalla hän on myös erittäin herkkähipiäinen koira: jos sille erehtyy nauramaan, se suuttuu ja seisoo 90-asteen kulmassa kuono seinää vasten. Kesät hän viettää usein kesät saaristossa uiden ja härnäten lokkeja. Myyn paras kaveri on novascotiannoutajani Inez.

Myyllä on aina ollut erikoinen kävelytyyli, se ikään kuin ”vispaa” etutassuillaan. Ylvasta tyyli oli hellyttävä ja vasta myöhemmin selvisi, että kävelytyyli johtuu nivelten väljyydestä.

Ylva havaitsi vuoden 2017 alussa, että Myyllä oli ajoittain väsymystä ja liikkumishaluttomuutta. Mutta varsinainen kriisi iski kesällä 2017, kun koira eräänä päivänä ei saanut varattua oikealla etu- ja takatassullaan. Lääkäri otti kuvat ja kertoi, että Myyllä oli todella paha nivelrikko vasemman puoleisissa jaloissa sekä selässä spondyloosi. Oikea puoli oli rasittunut ja kipeä, sillä koira oli keventänyt painoa kipeältä vasemmalta puolelta oikealle. Lääkäri varoitti Ylvaa, että jossain vaiheessa nivelrikko voi pahentua niin, että koira voidaan joutua jopa lopettamaan. Niinpä Myylle aloitettiin kipulääkekuuri. Koiraa pidettiin myös sisätiloissa, jotta hän ei rasittaisi itseään liikaa eikä saisi nivelille kylmää kosteassa maassa ja saaristotuulessa. Tämä oli Ylvalle erityisen vaikea katsoa, kun koira kuitenkin näki Inezin leikkivän vapaasti ulkopuolella.

Ylva päätti, ettei anna periksi ilman taistelua. Myylle annettiin pistoksia jalkaan verenkierron vauhdittamiseksi. Tällöin Myy ei kuitenkaan voinut syödä kipulääkettä ja tilanne paheni taas. Syksyllä Ylva totesi, että tilanne vaatii lisätoimintaa ja hän aloitti Myylle Hyaluron 365 ja glukosamiini-kuurin. Valitettavasti Myyn vatsa ei oikein sietänyt suuria annoksia glukosamiiniä. Seuraavaksi Ylva vaihtoi koiran ruoan Acana Light & Fit:iin, Myy sai myös Yumovea, joka on valmiste koiran nivelille. Tilanne helpotti hieman, mutta kipulääkkeitä meni vielä huolestuttavan paljon. Ylva testasi myös muita kaupan nivelrikkoon suunniteltuja tuotteita lyhyitä aikoja, mutta niillä ei vaikuttanut olevan mitään havaittavaa vaikutusta.

”Tilasin tässä vaiheessa Chia de Gracialta nokkosjauhetta ja ruusunmarjajauhetta, joita aloin antamaan loppusyksystä ensin Hyaluron 365 ja myöhemmin Effektri dog -öljyn kera. Nokkos- ja ruusunmarjajauhe vastaa käytännössä MSM:ää, jota usein myydään nivelrikon hoitoon niin eläimillä kuin ihmisillä”, Ylva kertoo.

”Käyttämäni yhdistelmä vaikutti toimivan. Myy on nyt saanut vain puolikkaan kipulääkkeen aamuisin ja hän on paljon vilkkaampi ja tyytyväisempi koira. Palloleikit ovat nyt kiellettyjä, mutta Myy pääsee kuitenkin uimaan, kunhan merivesi lämpenee.”

Nyt kun Myyn tilanne on parempi,  Ylva aikoo tutkia lisää tuotteita, jotka voisivat parantaa koiran oloa.

”Seuraavaksi testaamme  Myylle Chia de Gracia Joint Buddya sekä orapihlajaa. On ollut ihmeellistä huomata, miten luontaiset ainesosat ovat olleet tehokkaita pistoksiin verrattuna. Myy saa edelleen pistoksia kerran kuussa, varmuuden vuoksi, mutta ihan selvästi tilanne muuttui vasta kun aloitin hänellä nokkosen ja ruusunmarjajauheen. Jauheiden sisältämät ravinneaineet auttoivat yhdessä öljyn kanssa hillitsemään tulehdusta ja parantamaan liikkuvuutta. Myös Inez on myös tullut pirteämmäksi näiden lisäravinteiden aloittamisen  jälkeen.Nokkonen ja ruusunmarja vaikuttavat olevan helppo ja edullinen tapa helpottaa nivelrikkopotilaan elämää.”

Kaverukset Myy ja Inez odottavat kesää innoissaan ja sitä, että pääsevät tutkiskelemaan, mitä sulaneen lumen ja jään alta löytyy. Parasta taitaa kuitenkin olla auringonottotuokiot laiturilla. 

Takaisin blogiin