Elektrolyytit ovat kivennäisaineita, joilla on tärkeä rooli hevosen elimistön nestetasapainossa, lihasten normaalissa toiminnassa ja hikoilun jälkeisessä palautumisessa. Tärkeimpiä elektrolyyttejä ovat natrium, kloridi, kalium, magnesium ja kalsium.
Hevonen menettää elektrolyyttejä erityisesti hikoillessaan. Hiki ei ole pelkkää vettä, vaan sen mukana poistuu myös runsaasti suoloja. Siksi pelkkä veden tarjoaminen ei aina riitä, jos hevonen on hikoillut paljon esimerkiksi treenin, kilpailun, kuljetuksen, helteen tai jännityksen vuoksi.
Kun elektrolyyttejä poistuu hien mukana, niitä on tärkeää täydentää ruokinnan kautta. Elektrolyytit ovat osa hikoilevan hevosen ruokinnan perusasioita, yhdessä puhtaan veden ja riittävän suolan saannin kanssa.
Milloin hevonen tarvitsee elektrolyyttejä?
Elektrolyyttien tarve kasvaa erityisesti silloin, kun hevonen hikoilee tavallista enemmän. Elektrolyyttilisä sopii ruokinnan tueksi esimerkiksi:
- lämpimällä säällä
- treenin tai kilpailun jälkeen
- kuljetuksen yhteydessä
- valmennusten, leirien ja kisamatkojen aikana
- useamman peräkkäisen treeni- tai kisapäivän aikana
- jos hevonen hikoilee runsaasti tai pitkään
- kun halutaan täydentää hien mukana menetettyjä kivennäisaineita
Elektrolyyttejä ei kannata ajatella vain pelkkänä kesätuotteena, vaikka niitä kesällä useammin tarvitaankin. Hevonen voi hikoilla myös talvella esimerkiksi loimen alla, kuljetuksessa tai reippaassa maneesitreenissä.
Hikoilu lisää elektrolyyttien tarvetta
Hevosen hiki sisältää runsaasti kivennäisaineita. Hikoilun mukana poistuu erityisesti natriumia, kloridia ja kaliumia. Natrium ja kloridi muodostavat ruokasuolan, joka on hevosen nestetasapainon kannalta keskeinen osa ruokintaa.
Kaliumia hevonen saa usein hyvin karkearehusta, mutta runsaassa hikoilussa myös kaliumia poistuu hien mukana. Mitä enemmän hevonen hikoilee, sitä tärkeämpää on huolehtia sekä veden että elektrolyyttien riittävästä saannista.
Elektrolyytit eivät korvaa vettä, vaan toimivat sen rinnalla. Hevosella tulee aina olla puhdasta juomavettä vapaasti saatavilla.
Sokeri ja elektrolyytit – tarvitaanko sokeria?
Monissa elektrolyyttivalmisteissa käytetään sokeria tai glukoosia maistuvuuden parantamiseen. Elektrolyyttituotteen varsinainen tehtävä ei kuitenkaan ole antaa energiaa, vaan täydentää hikoilun mukana menetettyjä kivennäisaineita.
Hevonen ei tarvitse sokeria hyödyntääkseen elektrolyyttejä. Päinvastoin, suuri sokerimäärä voi tehdä elektrolyyttijuomasta ruokinnallisesti epäedullisen ja vaikuttaa nesteiden ja kivennäisaineiden imeytymiseen haitallisesti. Siksi hyvin suunniteltu elektrolyyttivalmiste toimii ilman lisättyä sokeria.
Sokeriton elektrolyyttivalmiste on erityisen hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun ruokinnassa halutaan pitää sokeri- ja tärkkelystaso matalana. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi helposti lihoville hevosille, poneille, aineenvaihdunnaltaan herkille yksilöille tai hevosille, joiden ruokinnassa pyritään muutenkin välttämään ylimääräistä sokeria.
Jos valmisteesta suuri osa on sokeria, se vie tilaa varsinaisilta elektrolyyteiltä eli natriumilta, kloridilta, kaliumilta, magnesiumilta ja kalsiumilta. Siksi elektrolyyttivalmisteen laatua kannattaa arvioida ennen kaikkea sen perusteella, kuinka paljon se sisältää hien mukana menetettäviä suoloja – ei sen perusteella, kuinka makea tai energiapitoinen se on.
Elektrolyyttien toimivuus perustuu kivennäisainekoostumukseen. Tärkeintä on, että valmisteesta saadaan riittävästi natriumia, kloridia ja muita hikoilun kannalta olennaisia elektrolyyttejä.
Elektrolyyttien täydentäminen käytännössä
Elektrolyyttejä voidaan antaa rehun joukossa tai veteen sekoitettuna tuotteen käyttöohjeen mukaan. Jos elektrolyytti sekoitetaan veteen, hevosella tulisi aina olla tarjolla myös tavallista puhdasta vettä. Näin hevonen voi juoda oman tarpeensa mukaan.
Elektrolyyttien antaminen kannattaa suhteuttaa hikoilun määrään. Kevyen hikoilun jälkeen tarve on yleensä pienempi, kun taas runsas hikoilu, helle, pitkä kuljetus tai useampi peräkkäinen rasituspäivä voivat lisätä tarvetta selvästi.
Kilpailu- ja treenikaudella elektrolyyttien käyttö voi olla osa normaalia ruokintarutiinia aina silloin, kun hevonen hikoilee. Elektrolyyttien täydentämistä ei kannata jättää vain tilanteisiin, joissa hevonen on jo selvästi väsynyt tai kuivuneen oloinen, vaan ennakointi on käytännössä usein fiksumpaa.
Muista myös perussuola
Elektrolyyttilisän lisäksi hevosen päivittäisessä ruokinnassa on hyvä huomioida tavallinen suola. Moni hevonen ei nuole suolakiveä riittävästi suhteessa todelliseen tarpeeseensa, joten suolan lisääminen rehuun voi olla tarpeen.
Elektrolyyttivalmiste ei aina korvaa päivittäistä suolan perustarvetta, vaan sitä käytetään erityisesti hikoilun aiheuttaman lisätarpeen täydentämiseen. Hyvä kokonaisuus rakentuu puhtaasta vedestä, riittävästä perussuolasta ja tilanteen mukaan annettavista elektrolyyteistä.
Yhteenveto
Elektrolyytit ovat tärkeä osa hikoilevan hevosen ruokintaa. Hien mukana poistuu veden lisäksi kivennäisaineita, erityisesti natriumia, kloridia ja kaliumia. Siksi hikoilun jälkeen on tärkeää huolehtia siitä, että hevonen saa riittävästi vettä, suolaa ja elektrolyyttejä.
Sokeriton elektrolyytti on hyvä valinta silloin, kun halutaan täydentää hien mukana menetettyjä kivennäisaineita ilman ylimääräistä sokeria. Elektrolyyttien tehtävä ei ole makeuttaa ruokintaa, vaan auttaa palauttamaan hikoilun mukana menetettyjä suoloja osana hevosen kokonaisruokintaa.
Puhdas vesi, riittävä suola ja tarpeen mukaan annettu elektrolyyttilisä muodostavat hyvän perustan hikoilevan hevosen ruokintaan – kesällä, kilpailukaudella, kuljetuksissa ja aina silloin, kun hiki on virrannut.
Lähteet:
-
Lindinger, M. I. 2022. Oral Electrolyte and Water Supplementation in Horses
Hyvä tieteellinen katsaus hevosen elektrolyytti- ja nestetasapainosta. Tukee kohtia, joissa kerrotaan, että elektrolyyttejä menetetään hikoilussa ja että suolisto imeyttää vettä ja ioneja nopeasti. -
MSD Veterinary Manual – Nutritional Requirements of Horses and Other Equids
Tukee väitettä, että hevonen menettää hikoillessaan erityisesti natriumia, kloridia ja kaliumia. -
National Research Council / National Academies – Nutrient Requirements of Horses
Peruslähde hevosen ravintoaine- ja kivennäistarpeisiin. Sisältää taustaa hevosen kivennäisaineiden, suolan ja elektrolyyttien tarpeesta eri rasitustasoilla. -
Rutgers Equine Science Center – The Basics of Equine Nutrition
Mainitsee selkeästi, että hikoilu vähentää hevosen elimistöstä natriumia, kaliumia ja kloridia, ja että elektrolyyttilisä voi olla hyödyllinen paljon hikoileville hevosille. -
Kentucky Equine Research – Electrolytes
Tukee sokerikohtaa: sokeri ei ole tarpeen elektrolyyttien optimaaliseen imeytymiseen, ja suuri sokeriosuus voi laimentaa valmisteen olennaisia elektrolyyttiaineita. -
Kentucky Equine Research – Electrolyte Supplementation in Horses: No Benefit to Include Sugar
Tukee muotoilua, että sokerin tai tärkkelyksen lisääminen elektrolyyttiseoksiin ei lisännyt elektrolyyttien imeytymisnopeutta tai pidättymistä. Tämä on hyvä lähde juuri sokeriton elektrolyytti -kulmaan. - Saracen Horse Feeds / Kentucky Equine Research -viittaus – Electrolyte Loss and Rehydration Strategies
