Kasviöljyt hevosen ruokinnassa - Chia de Gracia FI

Kasviöljyt hevosen ruokinnassa

Hevosen elimistö tarvitsee hyviä rasvahappoja

Rasvahapoista ja omegoista puhutaan paljon, mutta niihin liittyy monia hankalia nimiä ja termejä. Tämä teksti avaa eri rasvahappoja, niiden käyttöä ja merkityksiä. 

Lyhyesti rasvahapoista: rasvahappoja on noin 20 erilaista, ja ne jaetaan molekyylin pituuden, eli ketjussa olevien hiiliatomien määrän mukaan lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin rasvahappoihin. Pehmeiden rasvojen sisältämät rasvahapot ovat kemialliselta luonteeltaan monityydyttymättömiä tai yksinkertaisesti tyydyttyneitä. Nämä tyydyttymättömät rasvahapot on jaettu neljään rasvahappoperheeseen, joita ovat omega-3, -6, -7 ja 9-rasvahapot. Näistä elimistö pystyy valmistamaan itse omega-7 ja -9-rasvahappoja, mutta omega-3 ja -6-rasvahapot tulee saada ravinnosta ja siksi niitä kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi.

Omega-6-rasvahapoista tärkein on linolihappo ja Omega-3-rasvahapoista alfalinoleenihappo. Kaikki öljyt hajoavat hevosen elimistössä tavalla tai toisella. Omega-6 hajoaa arakidonihapoksi ja Omega-3 EPA:ksi ja DHA:ksi.  Yhden tietyn rasvahapon liiallinen saanti johtaa helposti rasvahappojen epätasapainoon ja sitä kautta elimistön häiriötilaan, joten eri rasvahappojen keskinäisillä suhteilla on väliä. Vääristynyt rasvahappojen suhde voi sekoittaa elimistön optimaalista toimintaa ja johtaa esimerkiksi heikentyneeseen vastustuskykyyn, lisääntyneeseen tulehdustoimintaan, hyperaktiiviseen immuunijärjestelmään (esim. kesäihottuman oireiden pahentuminen), alentuneeseen hedelmällisyyteen tai ihon ja karvapeitteen elottomuuteen. 

Erityisesti omega-3-rasvahapoilla on muun muassa anti-inflammatorinen vaikutus vastustuskykyyn ja yleiseen terveyteen, mutta uusien tutkimusten mukaan myös veren seerumin suuri linolihappopitoisuus vaimentaa elimistön tulehdusreaktioita. 

Omega-rasvahapot ylläpitävät terveyttä

Omega-rasvahapot edistävät hevosen terveyttä monin tavoin. Ne vaikuttavat entsyymien toimintaan ja osallistuvat aineiden kuljetukseen verenkierrossa sekä tekevät solujen kalvot joustaviksi ja molekyylien läpäistäviksi. Niillä on positiivinen vaikutus hevosen vastustuskykyyn ja yleiseen terveyteen. Omega-rasvahapoilla on mm. karvapeitteen kuntoa edistäviä, tulehduksia lievittäviä ja limakalvojen terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia, joten niiden on esitetty lievittävän hevosella muun muassa hengitystieinfektioita ja reaktioita hyönteisten puremiin. Lisäksi ne tasapainottavat immuunijärjestelmän toimintaa, ylläpitävät jänteiden ja nivelten terveyttä, tukevat ruuansulatustoimintaa, vähentävät hermostuneisuutta, ylläpitävät elimistön vireystasoa. 

Öljyt lisäävät ruokinnan energiatiheyttä 

Välttämättömiä rasvahappoja saa parhaiten pehmeistä rasvoista, erityisesti kasviöljyistä. Sellaisia ovat esimerkiksi rypsiöljy, auringonkukkaöljy, pellavaöljy, chiaöljy ja hamppuöljy.

Öljyt

Erilaiset kasviöljyt lisäävät ruokinnan energiatiheyttä, sillä ne sisältävät kolme kertaa enemmän energiaa kuin viljat. Korvaamalla osa väkirehuista kasviöljyllä, voidaan hevosen väkirehuannosta ja samalla hiilihydraattien osuutta pienentää ja kuitenkin pitää energiansaanti normaalilla tasolla. Samalla pienenee myös tärkkelyksen syötöstä aiheutuva kaviokuumeen, lihasongelmien, ähkyn ja ylivireyden riski. Väkirehujen osuutta pienentämällä voidaan myös karkearehujen osuutta ruokinnassa lisätä, mikä parantaa suoliston hyvinvointia ja mm. vähäisestä karkearehun määrästä johtuvaa mahahaavan riskiä.  Öljyjen syötön yhteydessä on muistettava, että niiden käyttö lisää hevosen E-vitamiinin tarvetta.

Kasviöljyt täydentävät hevosen ruokintaa tehokkaasti

Ennen ajateltiin, että koska hevosella ei ole sappirakkoa, ne eivät pystyisi hyödyntämään rasvaa ravintonaan. Kuitenkin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hevonen pystyy hyödyntämään rasvan erinomaisesti. Rasvat imeytyvät ohutsuolessa, jossa sen hajoamisesta vastaa ruuansulatusentsyymit ja sappineste. Hevosella sappinestettä erittyy maksasta jatkuvasti pieniä määriä. Tärkkelystä pilkkovaa entsyymiä ei muodostu ohutsuolessa riittävästi, mistä johtuen hevonen sulattaa sitä melko huonosti. Sen sijaan rasvat pilkkoutuvat hyvin ja lopputuotteena syntyvät rasvahapot ja glyseroli imeytyvät ohutsuolesta tehokkaasti. 

Kasvirasvojen sulavuus on noin 90 % ja eläinperäisten rasvojen 75 %. Öljyillä on monenlaisia vaikutuksia hevosen fysiologiaan. Syötettäessä niitä urheiluhevosille jo valmennuskauden aikana, sopeutuu elimistö käyttämään öljyä energianlähteenään. Tällöin elimistön rasvan käyttö aerobisen rasituksen aikana tehostuu ja veren glukoositaso säilyy ylhäällä pitempään. Öljy säästää myös lihasten ja maksan glykogeenivarastoja lyhytaikaisessa, voimakkaassa rasituksessa, jolloin hevosen lihaksiston väsymystila viivästyy. Näiden hyötyjen saavuttamiseksi hevosen entsyymitoiminnan on kuitenkin täytynyt sopeutua öljyjen hyödyntämiseen usean kuukauden ajan eli suuria ruokinnan muutoksia ei kannata tehdä kesken kilpailukautta. Öljyruokinnankin yhteydessä tulee kuitenkin muistaa huolehtia myös riittävästä hiilihydraattien saannista, jotta glykogeenivarastot täyttyvät.

Siitostammoilla rasvalisä nostaa maidon rasvapitoisuutta, mikä puolestaan edistää varsojen kasvua. Öljyjen käytöstä on positiivisia vaikutuksia myös kasvavien varsojen ruokinnassa, sillä hyvät rasvat ylläpitävät luuston kasvua sääteleviä hormoneita.

Omega-3-rasvahappoja on kasviöljyjen lisäksi runsaasti myös kalassa ja kalaöljyissä, mutta hevoselle suosittelemme puhtaasti kasvirasvojen käyttöä, sillä hevonen ei luonnostaan ole kalansyöjä. Koira on sekasyöjä, ja sille kalaöljyt sopivat kasviöljyjen ohella hyvin.  

Eri omegat eri rehuissa

Tuore ruoho sisältää omega-3-rasvahappoja (4 -6 %) moninkertaisesti omega-6-rasvahappoihin verrattuna. Mikäli hevonen laiduntaa ympärivuorokautisesti, ylimääräisiä omega-rasvahappoja ei yleensä tarvita. Kuivassa heinässä suurin osa omega-rasvahapoista menetetään ja samoin käy myös E-vitamiinille. 

Hevosen tarvitsemien rasvahappojen määrä vaihtelee hevoskohtaisesti, mutta karkea suositus on, että hevosen tulisi saada omega-3 rasvoja 10 - 35 g päivässä hevosesta riippuen.


Hevosenomistajan olisikin tärkeää tietää, mitä omega-rasvahappoja hevonen saa heinästä ja väkirehuista. Monet teollisesti tuotetut rehut sisältävät usein soijaa tai maissiöljyä, joissa on hyvin korkeat omega-6 pitoisuudet. Samoin väkirehut, jotka pohjautuvat jyviin, sisältävät usein auringonkukkaöljyä, rypsiöljyä, soijaöljyä tai maissiöljyä. Myös nämä sisältävät paljon omega-6-rasvahappoja ja vain vähän elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja. On siis tärkeää kiinnittää huomiota väkirehujen omega-rasvahappojen suhteeseen.

Takaisin blogiin