Valkuainen on hevoselle välttämätön rakennusaine, ja sen saannin laatu näkyy käytännössä mm. lihaskunnossa, palautumisessa ja suorituskyvyssä. Proteiinit (valkuaisaineet) ovat mukana lihasmassan ylläpidossa ja kasvussa, kudosten korjauksessa sekä elimistön normaaleissa toiminnoissa (entsyymit, hormonit, vastustuskyky). Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista, joista hevonen ei pysty valmistamaan kaikkia itse – siksi välttämättömät aminohapot (kuten lysiini, metioniini ja treoniini) on saatava ravinnosta.
Valkuaisen laatu – miksi aminohappokoostumus on tärkeämpi kuin pelkkä prosentti?
Proteiini ei ole vain “paljonko % rehussa on valkuaista”. Olennaista on, millainen aminohappoprofiili proteiinissa on ja miten hevonen pystyy sitä hyödyntämään. Käytännössä tämä tarkoittaa:
-
Välttämättömät aminohapot voivat jäädä ruokinnassa mataliksi, vaikka valkuaista näyttäisi olevan “riittävästi”.
-
Jos ensimmäinen rajoittava aminohappo (usein lysiini) on alimitoitettu, hevonen ei pysty käyttämään muita aminohappoja tehokkaasti lihasten rakentamiseen ja ylläpitoon.
Siksi ruokinnassa kannattaa suosia laadukkaita proteiinilähteitä tai yhdistelmiä, jotka yhdessä antavat tasapainoisen aminohappokoostumuksen.
Hevosen tarvitsemat aminohapot – montako ja mitkä ovat tärkeimpiä?
Hevonen tarvitsee yhteensä noin 20 aminohappoa elimistön normaaleihin toimintoihin. Osa niistä on sellaisia, joita hevonen pystyy valmistamaan itse, ja osa on välttämättömiä aminohappoja, jotka on saatava suoraan ravinnosta.
Välttämättömiä aminohappoja on 10
Näitä hevonen ei pysty itse muodostamaan, joten niiden saanti ruokinnasta on ratkaisevaa: Lysiini, metioniini, treoniini, leusiini, isoleusiini, valiini, fenylalaniini, tryptofaani, histidiini, argiini (erityisen tärkeä kasvaville ja nuorille hevosille).
Näistä lysiini on useimmiten ensimmäinen rajoittava aminohappo hevosen ruokinnassa, eli sen puute estää muiden aminohappojen tehokkaan hyödyntämisen.
Ei-välttämättömiä aminohappoja on noin 10
Näitä hevonen pystyy valmistamaan itse, jos ravinnosta saadaan riittävästi rakennusaineita. Esimerkkejä: glutamiini, alaniini, glysiini, proliini, seriini
Vaikka ne eivät ole välttämättömiä, ne ovat silti tärkeitä mm. palautumiselle, lihasten aineenvaihdunnalle ja kudosten korjaantumiselle.
Muscle Up – ainesosat ja miksi ne on valittu?
Muscle Up on koostettu useasta toisiaan täydentävästä raaka-aineesta. Ajatus on, että yhdistelmä tuo sekä hyvälaatuista valkuaista että kokonaisuutta tukevia palikoita, kuten rasvahappoja ja kuitua.
Herneproteiinijauhe
Herneproteiini on Muscle Upin ydin: se on hyvin sulava ja aminohappokoostumukseltaan monipuolinen kasviproteiini. Se sisältää myös BCAA-aminohappoja (haaraketjuisia aminohappoja), joita tarvitaan lihasproteiinisynteesin rakennusaineiksi. Lisäksi herneproteiinissa on runsaasti L-glutamiinia, jota hyödynnetään erityisesti rasituksen ja palautumisen yhteydessä lihaskudoksen rakennusaineena.
Erityisen hyvä kun tavoitteena on tukea lihaskuntoa. Herneproteiini on toimiva ja vatsaystävällinen perusta.
Tattari
Tattari on gluteeniton ja yleensä hyvin siedetty raaka-aine, joka tuo proteiinia ja monipuolisuutta aminohappokokonaisuuteen. Tattari auttaa “täydentämään” kokonaisuutta, jotta proteiinilähteet eivät perustu vain yhteen raaka-aineeseen. Tukee tasapainoisempaa aminohappokoostumusta.
Pellava
Pellava tuo proteiinin lisäksi kahta tärkeää asiaa:
-
omega-rasvahappoja (erityisesti omega-3), ja
-
kuitua, joka tukee suoliston normaalia toimintaa.
Kun suolisto voi hyvin, myös ravinteiden hyödyntäminen on arjessa usein parempaa. Pellava tekee tuotteesta samalla “pehmeämmän” kokonaisuuden: ei pelkkää valkuaista, vaan tukea myös ruoansulatukselle. Rasvahapot ja kuitu tukevat ruokinnan toimivuutta ja ravinteiden hyödyntämistä.
Sarviapilajauho
Sarviapila on perinteisesti käytetty kasvi, joka tuo proteiinia ja tukee erityisesti aminohappopuolta. Muscle Upissa sen rooli liittyy myös siihen, että ruokinnassa usein kriittisin aminohappo on lysiini – ja sarviapila on yksi niistä raaka-aineista, joilla kokonaisuuden aminohappoprofiilia voidaan tukea. Hyvä lisä erityisesti silloin, kun halutaan varmistaa, ettei aminohappokoostumus jää vajaaksi (lysiini).
Spirulina
Spirulina on erittäin ravintotiheä raaka-aine: se tuo tiiviisti proteiinia, mutta myös luontaisia vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun hevonen on kuormituksessa (treeni, kisakausi, kuntoutus), ja ruokintaan halutaan lisätä ravinnetiheyttä ilman suurta rehumäärää. Tukee kokonaisravitsemusta ja kuormituksen hallintaa.
Kurpitsansiemenet
Kurpitsansiemenet tuovat lisäproteiinia ja samalla rasvahappoja sekä kivennäisiä. Ne täydentävät pellavan rasvahappopuolta ja tuovat mukaan vielä oman ravinneprofiilinsa. Tukee lihassolujen rakennetta ja ruokinnan ravinnetiheyttä.
Mehiläisen siitepöly
Siitepöly ei ole Muscle Upissa pääasiallinen proteiinilähde, vaan enemmänkin ravintotiheyden täydentäjä. Se tuo luontaisia mikroravinteita ja bioaktiivisia yhdisteitä osaksi kokonaisuutta. Pieni, mutta arvokas kokonaisuuden viimeistely ravinnetiheyden näkökulmasta.
Muscle Up kokonaisuutena – mitä se tekee valkuaisravitsemuksessa?
Muscle Upin ideana on tukea hevosta silloin, kun halutaan:
-
rakentaa tai ylläpitää lihaskuntoa
-
tukea palautumista ja treenin aikaista kuormitusta
-
lisätä valkuaista tavalla, jossa huomioidaan myös aminohappoprofiili (ei vain “lisätään proteiinia”)
Käytännössä Muscle Up yhdistää useita proteiinilähteitä, jolloin yksittäisen raaka-aineen mahdolliset rajoitteet tasapainottuvat. Pellava ja siemenet tuovat mukaan rasvahappoja ja kuitua, mikä tekee tuotteesta “ruokinnallisesti toimivan” kokonaisuuden — ei pelkkää proteiinijauhetta.
Valkuaisen tarve
Hevosen valkuaistarve vaihtelee iän, työn, kasvun ja elämänvaiheen mukaan: levossa tai kevyessä käytössä oleva aikuinen hevonen saa usein riittävästi valkuaista hyvälaatuisesta karkearehusta, kun taas urheilevat hevoset, kasvavat varsat, tiineet ja imettävät tammat sekä kuntoutuvat tai lihasmassaa keräävät hevoset tarvitsevat selvästi enemmän ja ennen kaikkea laadukkaampaa valkuaista. Valkuaisen tarve kulkee yleensä energiantarpeen mukana (noin 5–7 g sulavaa raakavalkuaista/MJ), mutta ratkaisevaa ei ole pelkkä määrä, vaan aminohappojen tasapaino, erityisesti lysiinin riittävyys. Liian vähäinen tai huonolaatuinen valkuainen hidastaa lihaskunnon kehittymistä ja palautumista, kun taas liiallinen valkuainen kuormittaa elimistöä ilman lisähyötyä – siksi lisävalkuaista kannattaa käyttää harkitusti ja hevosen todelliseen tarpeeseen perustuen.
Mitä kannattaa pitää mielessä valkuaisen saannissa?
-
Perusta on aina karkearehu. Heinän analyysi kertoo, tarvitaanko oikeasti lisävalkuaista.
-
Laatu ratkaisee: pelkkä “raaka-proteiini-%” ei kerro, onko aminohapoissa (erityisesti lysiinissä) riittävästi rakennusainetta lihaksille.
-
Liika ei ole aina parempi: ylimääräinen valkuainen kuormittaa elimistöä ja voi näkyä mm. runsastuneena virtsaamisena ja “turhana kuormana” ilman lisähyötyä.
-
Tarve on yksilöllinen: työmäärä, ikä, lihasmassan tavoite ja palautumisen tarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon lisävalkuaista kannattaa käyttää.
