Heinä on hevosen ruokinnan perusta – mutta kaikki heinät eivät ole samanlaisia. Eri hevoset tarvitsevat eri ravinnepitoisuuksia ja kuitumääriä, jotta terveys ja suorituskyky pysyvät optimaalisena. Näillä vinkeillä voit tarkistaa, millainen heinä olisi paras sinin hevosellesi ja miten käytössä oleva heinä sopii kyseiselle yksilölle.
Mitkä tekijät määräävät, millainen heinä sopii?
1. Hevosen tarve: ikä, työmäärä, rotu, kuntoluokka, aineenvaihdunta (EMS/PPID/PSSM), mahahaava-/hengitystieherkkyys, mahdolliset sairaudet, hampaat.
2. Kasvusto & korjuuvaihe: varhaisempi korjuu = korkeampi D-arvo (sulavuus) ja sokeri, matalampi kuitupitoisuus (NDF); myöhäisempi korjuu, matalampi D-arvo ja pääsääntöisetsi myös matalampi sokeri ja korkeampi kuitupitoisuus
3. Säilöntä & kuiva-aine: kuivaheinä vs. esikuivattu säilörehu (pH, ammoniakki-N, KA) – vaikuttaa säilyvyyteen, pölyävyyteen ja syöntiin.
4. Hygienia: home/hiivat, maan- tai rikkakasviseokset, pöly – erityisen tärkeää vanhoille ja hengitystieherkille.
5. Ruokintarutiinit: mahdollisuus tasaisiin annoksiin (slow feeder), liotus/höyrytys, varastointi.
6. Kokonaisruokinta: kivennäiset/vitamiinit erikseen, väkirehujen tarve pienenee mitä parempi D-arvo & SRV.
Heinäsuositukset hevosryhmittäin
1) Vanha hevonen
• Tavoite: helposti pureskeltava, pölyämätön, energiaa ja sulavaa valkuaista riittävästi.
• D-arvo (sulavuus): ~68–72 % jos taipumus laihtua; ylläpidossa voi riittää ~65–68 %.
• SRV (sulava raakavalkuainen): ≥50 g/kg ka.
• Sokeri: pidä maltillisena (<100 g/kg ka) etenkin jos PPID/EMS-riski.
• Käytännössä: hienolehtinen, pehmeä heinä tai laadukas esikuivattu säilörehu. Tarvittaessa pilkottu/ liotettu.
2) Nuori hevonen (varsa, 1–3-v kasvavat)
• Tavoite: rehua, josta saa sekä energiaa että valkuaista kasvuun – ilman ylisokeria.
• D-arvo (sulavuus): ~68–72 %.
• RV/SRV (valkuainen): selvästi aikuista korkeampi (esim. RV usein 80–110+, SRV ≥55–60 g/kg ka).
• Sokeri: kohtuullinen.
• Huom: kivennäiset kuntoon (Ca:P ≈ 1.5–2:1).
'
3) Harrastehevonen (ylläpito–kevyt/kohtuullinen työ)
• Tavoite: täyttävä, kohtuullisen energinen perusheinä – usein pelkkä heinä riittää.
• D-arvo (sulavuus): ~62–68 %.
• SRV (raakavalkuainen): ~40–55 g/kg ka.
• NDF (kuitu): ~550–650 g/kg ka.
• Sokeri: mieluiten <120 g/kg ka (herkillä <100).
4) Kilpahevonen (raskas työ/treeni)
• Tavoite: hyvin sulava ja maittava heinä, jotta energiaa ja valkuaista tulee runsaasti ilman yletöntä väkirehua.
• D-arvo (sulavuus): ~68–74 %.
• SRV (raakavalkuainen): ~55–70 g/kg ka.
• NDF (kuitu): ~500–600 g/kg ka (ei liian karkea).
• Sokeri: maltillinen; huomioi yksilön herkkyys.
• Lisäksi: huippuhygienia, tasainen syönti, kivennäiset/elektrolyytit erikseen.
5) Helposti lihova / EMS-altis
• Tavoite: energialtaan niukempi, täyttävä, vähäsokerinen.
• D-arvo (sulavuus): ~58–64 %.
• NDF (kuitu): ~600–700 g/kg ka.
• Sokeri: <100 g/kg ka (mielellään 60–80).
• SRV (raakavalkuainen): ~35–45 g/kg ka riittää ylläpitoon.
Käytännössä: slow feederit, annos kuiva-aineena n. 1.2–1.5 % elopainosta/vrk; tarvittaessa 30–60 min liotus sokerin vähentämiseksi. Esimerkiksi 1,5% 500 kg hevoselle on 7,5 kg.
(Rajat ohjeellisia – valitse analyysistä suunta ja säädä hevosen kuntoluokan/työmäärän mukaan.)
Tarkistuslista
1. Kuiva-ainepitoisuus
• Määrittää, kuinka paljon heinää hevonen tarvitsee saadakseen riittävästi energiaa ja ravinteita.
• Esim. mitä kuivempaa rehu on, sitä pienempi tilavuusmäärä kattaa saman ravintosisällön.
2. D-arvo ja energia
• Matalan D-arvon heinä ei yksin riitä työhevoselle → tarvitaan lisäenergiaa esim. viljasta tai rasvasta.
• Hyvä D-arvo vähentää väkirehujen tarvetta.
3. Raakavalkuainen
• Alhainen valkuaispitoisuus vaatii täydennystä, erityisesti nuorille, varsoille, kantaville tammoille ja treenihevosille.
• Ylimääräinen valkuainen ei yleensä ole haitallista, mutta voi olla turhaa kulutusta ja voi lisätä virtsan ammoniakkikuormaa tallissa.
4. Sokerit
• Liian korkea sokeripitoisuus voi aiheuttaa ongelmia mm. kaviokuumeherkillä.
• Jos sokeri on korkea, heinää voi liottaa vedessä 30–60 min sokerin poistamiseksi.
5. Kuitu (NDF)
• Auttaa säätämään syöntinopeutta ja täyttää vatsaa.
• Liian vähäkuituinen rehu → hevonen voi ahmia ja jäädä nälkäiseksi.
Suola, vesi ja elektrolyytit
• Päivittäinen suola vähintään ~25–40 g/vrk (500 kg hevonen ylläpidossa); työssä/hikoiltaessa lisää 25–75 g tilanteen mukaan. Tarjoa lisäksi suolakivi.
• Vesi: viileää ja puhdasta aina saatavilla; lämpimänä päivänä tarve voi nousta >40 l/vrk.
Hikoileville elektrolyytit (Na, Cl, K) treenipäivinä.
Vanhat hevoset: hampaat & pureskelu – tarvitsee pehmeää, pölytöntä rehua; SRV mielellään ≥50 g/kg ka. Tarvittaessa esikostutettu/”chopattu” heinä.
Kotimaiset lähteet:
Luonnonvarakeskus (Luke) – Rehutaulukot ja ruokintasuositukset hevosille
➡️ https://www.luke.fi/rehutaulukot
Hevostietokeskus ry – Hevosen ruokintaopas
➡️ https://www.hevostietokeskus.fi
Suomen Hippos ry – Hevosen ruokinta ja hyvinvointi (julkaisut ja artikkelit)
➡️ https://www.hippos.fi
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta – Hevosen ravitsemus (opetusmateriaali ja tutkimukset)
➡️ https://www.helsinki.fi
Kansainväliset lähteet:
NRC (National Research Council) – Nutrient Requirements of Horses, 6th Revised Edition
➡️ https://nap.nationalacademies.org/catalog/11653/nutrient-requirements-of-horses-6th-revised-edition
The Horse Magazine – asiantuntija-artikkelit hevosen ruoansulatuksesta ja rehujen ravintoarvoista
➡️ https://thehorse.com
Kentucky Equine Research (KER) – tutkimus ja käytännön tietoa heinän analyysistä ja hevosen ruokinnasta
➡️ https://ker.com
British Horse Society (BHS) – hevosen ruokinnan periaatteet ja heinän arviointi
➡️ https://www.bhs.org.uk
Feed Advisory Board (UK) – ohjeet heinän ja säilörehun analyysien tulkintaan
➡️ https://www.feedadvice.org.uk