Tiineen tamman ruokinta – opas varsan parhaaseen alkuun

Tiineen tamman ruokinta – opas varsan parhaaseen alkuun

Tiineen tamman ruokinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä varsan kehityksen ja tamman tiineydenaikaisen hyvinvoinnin kannalta. Tamman ravitsemus ei vaikuta ainoastaan sen omaan kuntoon, vaan määrittää suoraan myös sen, millaiset ravitsemukselliset lähtökohdat varsalla on jo ennen syntymää. Varsan ravitsemus alkaa jo kohdussa.

Perusta kuntoon – kaikki alkaa perusrehusta

Tiineen tamman ruokinnan perusta on laadukas perusrehu:

  • hyvälaatuinen heinä tai säilöheinä

  • riittävä energiansaanti

  • tasainen ruokintarytmi

Kun perusruokinta on kunnossa, lisäravinteiden tarve pysyy hallittuna ja kokonaisuus selkeänä.

Kivennäiset ja hivenaineet – pieni mutta ratkaiseva tekijä

Sikiö saa kaikki tarvitsemansa kivennäiset ja hivenaineet tammalta.

Keskeisiä ravintoaineita ovat:

  • kalsium ja fosfori (luuston kehitys)

  • sinkki ja kupari (kudokset ja kasvu)

  • seleeni (osa antioksidanttijärjestelmää)

Jos tammalla on puutetta jostain hivenaineista, myös sikiön saanti jää vajaaksi.

E-vitamiini ja seleeni – suora yhteys varsaan

Tamman ravitsemus vaikuttaa suoraan varsan ravitsemukselliseen tilaan jo sikiöaikana ja syntymän jälkeen.

Tutkimuksissa on osoitettu, että:

  • tamman seleeninsaanti vaikuttaa suoraan seleenin pitoisuuksiin ternimaidossa, maidossa ja varsassa

  • varsan seleenistatuksen perusta muodostuu emän ravitsemuksen kautta

  • vastasyntynyt varsa saa E-vitamiininsa pääasiassa ternimaidosta

  • tamman E-vitamiinitaso määrittää pitkälti varsan E-vitamiininsaannin ensimmäisinä elinpäivinä

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tamman ravitsemus määrittää suoraan varsan ravintoaineiden saatavuutta.

Antioksidanttijärjestelmä – miksi tällä on merkitystä

E-vitamiini ja seleeni toimivat yhdessä elimistön antioksidanttijärjestelmässä.

Tämä järjestelmä:

  • suojaa soluja hapettumiselta

  • tukee solujen normaalia toimintaa

  • on keskeinen osa aineenvaihduntaa

Tiineyden aikana merkitys korostuu, koska:

  • sikiön kudokset kehittyvät nopeasti

  • solujen jakautuminen on vilkasta

Riittävä E-vitamiinin ja seleenin saanti tammalla tukee myös sikiön kehittyvän elimistön toimintaa.

Ternimaito – varsan ensimmäinen ravitsemus

Ternimaito on varsan ensimmäinen ja tärkein ravinnonlähde.

Tutkimusten mukaan:

  • tamman ravitsemus vaikuttaa ternimaidon koostumukseen

  • E-vitamiini liittyy ternimaidon antioksidanttipitoisuuteen

  • ravitsemus voi vaikuttaa myös vasta-ainepitoisuuksiin

Ternimaito toimii varsan ensimmäisenä ravitsemuksellisena perustana.

Omega-rasvahapot – usein unohdettu mutta tärkeä osa kokonaisuutta

Tiineen tamman ruokinnassa huomio keskittyy usein valkuaiseen, kivennäisiin ja vitamiineihin, mutta myös rasvojen laatu on merkityksellinen.

Omega-rasvahapot, erityisesti omega-3-rasvahapot, ovat osa solujen rakennetta ja osallistuvat elimistön normaaliin toimintaan.

Mitä omega-rasvahapot tekevät?

  • ovat osa solukalvoja

  • osallistuvat aineenvaihdunnan säätelyyn

  • liittyvät elimistön normaaliin tulehdusvasteeseen

Tiineyden aikana tämä korostuu, koska:

  • sikiön kudokset ja solut muodostuvat nopeasti

  • solukalvojen rakennusaineiden tarve kasvaa

Vaikutus tammaan ja varsaan

Tutkimuksissa on havaittu, että:

  • emän rasvahappokoostumus vaikuttaa varsan rasvahappoprofiiliin

  • omega-3-rasvahapot siirtyvät sikiölle istukan kautta

  • ne siirtyvät myös ternimaidon ja maidon kautta varsalle

Käytännössä tamman ruokinnan rasvan laatu näkyy myös varsassa

Omega-3 vs omega-6 – tasapaino ratkaisee

Monessa ruokinnassa omega-6-rasvahappoja tulee runsaasti (viljat, öljyt), mutta omega-3 jää usein vähäiseksi.

Siksi tavoitteena on:

  • riittävä omega-3 saanti

  • tasapaino omega-3 ja omega-6 välillä

Hyviä omega-3 lähteitä

  • pellavansiemen / pellavaöljy

  • chia-siemenet, hampunsiemenet

  • leväpohjaiset DHA-lähteet

Nämä sopivat hyvin myös tiineelle tammalle

Miksi tämä kannattaa huomioida?

Omega-rasvahapot eivät ole “lisä”, vaan osa kokonaisuutta:

  • tukevat solujen normaalia rakennetta

  • ovat mukana kudosten muodostumisessa

  • siirtyvät suoraan varsalle

Yhdessä valkuaisen, kivennäisten ja vitamiinien kanssa ne muodostavat tasapainoisen ruokinnan

Viimeinen kolmannes – kriittisin vaihe

Tiineyden viimeinen kolmannes on ruokinnan kannalta ratkaisevin.

Tällöin:

  • jopa 60–70 % varsan kasvusta tapahtuu

  • tamman ravinnontarve kasvaa nopeasti

Mitä tulee huomioida?

1. Energia

  • riittävä saanti ilman lihomista

2. Valkuainen

  • laadukas ja riittävä

  • tukee kudosten muodostumista

3. Kivennäiset ja vitamiinit

  • erityisesti Ca, P, Zn, Cu

  • sekä E-vitamiini ja seleeni

Käytännön ruokinta

Kasvava varsa vie tilaa vatsasta → tamma ei pysty syömään suuria annoksia

Siksi:

  • pienemmät annokset

  • useammin päivässä

Yksinkertaisuus toimii

Tiineellä tammalla ruokinnan kannattaa olla selkeä:

✔️ perusrehu + kivennäiset + valkuainen
✔️ yksinkertaiset lisät (siemenet, marjat)
❌ voimakkaat yrttisekoitukset

Mitä yksinkertaisempi ruokinta, sitä helpompi hallita

Vesi ja suola – perusasiat kuntoon

  • riittävä vedensaanti on kriittistä

  • suola (natrium) kuuluu päivittäiseen ruokintaan

Nämä ovat usein aliarvostettuja mutta välttämättömiä

Varsominen ja sen jälkeinen aika

Hyvin ruokittu tamma:

  • palautuu tasaisemmin

  • säilyttää kuntonsa paremmin

  • siirtyy sujuvammin imetykseen

Ja tärkeintä:varsan ravitsemus ei ala syntymästä – vaan jo tiineyden aikana

Yhteenveto

Tiineen tamman ruokinnan kulmakivet:

  • laadukas perusrehu

  • riittävä energia ja valkuainen

  • tasapainoinen kivennäis- ja hivenainesaanti

  • E-vitamiini ja seleeni osana kokonaisuutta

  • selkeä ja hallittu ruokinta

Erityisesti: viimeinen kolmannes ratkaisee paljon

Lähteet

  • Pagan, J. D. et al. (2009). Effect of selenium supplementation on mares and foals: selenium concentrations and glutathione peroxidase activity.

  • National Research Council (NRC, 2007). Nutrient Requirements of Horses.

  • Hoffman, R. M. (2013). Nutrition of the pregnant and lactating mare. Veterinary Clinics of North America: Equine Practice.

  • Finno, C. J. & Valberg, S. J. (2012). Vitamin E and selenium in equine health.

  • BEVA (British Equine Veterinary Association). Colostrum and foal immunity guidelines.

  • McKenzie, E. C. et al. (2017). Effects of vitamin E supplementation in mares on foal status.

  • NRC (2007). Nutrient Requirements of Horses

  • Burns, T. A. et al. (2011). Influence of omega-3 fatty acid supplementation in mares on foal parameters

  • Hess, T. M. et al. (2012). The role of fatty acids in equine nutrition

  • O’Connor, C. I. et al. (2007). Dietary fatty acids and reproduction in horses

Takaisin blogiin