Tunnetko hevosesi valkuaistarpeen?

  • 7 syytä täydentää lysiini, metioniini ja treoniini

Hevosen kehon koostumuksesta 65 % on vettä ja 20 % proteiineja. Proteiineja eli valkuaisaineita tarvitaan kaikkiin elimistön soluihin, mutta erityisesti hevosen lihaksiston rakentamiseen ja vahvistamiseen. Aminohappoja on 20 erilaista, ja näistä kymmentä hevosen elimistö ei pysty itse valmistamaan (ns.välttämättömät aminohapot), joten hevosen ne tulee saada päivittäisestä ravinnostaan. Siksi valkuaisruokinnassa tuleekin määrän lisäksi kiinnittää huomiota myös laatuun.

Koska hevonen ei pysty varastoimaan ylimääräisiä aminohappoja elimistöönsä ja koska aminohappoja tarvitaan tietyissä suhteissa tiettyjen proteiinien muodostamiseksi, on rehuista saatavan valkuaisen laatu eli aminohappokoostumus tärkeä. Hevosen tulee saada ravinnostaan päivittäin aminohappoja riittävästi ja oikeassa suhteessa proteiinien rakentamista varten. Jos jotakin aminohappoa on saatavilla liian vähän (ns. rajoittava aminohappo), rajoittaa se elimistön proteiinisynteesiä, vaikka muita tarvittavia aminohappoja olisi riittävästi saatavilla. Yksittäisten aminohappojen liiallisesta syötöstä ei ole hevoselle hyötyä, eikä niillä voi korvata puuttuvaa aminohappoa.

Hevosten ruokinnassa tärkeimmät välttämättömät aminohapot ovat lysiini, metioniini ja treoniini. Nämä ovat välttämättömiä aminohappoja, jotka hevosen tulee saada ravinnosta ja joita se ei voi valmistaa itse. Yleisimmin rajoittava aminohappo on lysiini, mutta usein myös metioniini ja treoniini, koska heinä ja kaura sisältävät niitä verraten vähän.  Kasvit ovat hevoselle tärkeimpiä valkuaisen lähteitä, sillä ne sisältävät jossain määrin kaikkia hevosen tarvitsemia aminohappoja. Palkokasvit, kuten sinimailanen ja soijapavut, sisältävät tyypillisesti eniten proteiinia ja tarjoavat myös enemmän lysiiniä, treoniinia ja metioniinia. Myös chian siemenet ja hampunsiemenet sisältävät lysiinä. metioniinia ja treoliinia.

 Oikeanlainen valkuaistäydennys vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Jos hevonen ei saa rehuistaan riittävästi valkuaista, se ei pysty ylläpitämään ja kehittämään lihasmassaa. Lisäksi puute saattaa näkyä kavioiden ja turkin huonona laatuna, jatkuvana väsymyksenä, alisuorittamisena, hitaana toipumisena sairauksista sekä lihasmassan menetyksenä. Myös huonot kaviot voivat kieliä oikeanlaisen proteiinin puutteesta. Varsoilla puute voi näkyä erityisesti kasvun hidastumisena. Oireiden vakavuus riippuu siitä, kuinka kauan puutostila on jatkunut, kuinka vakava puute on ja onko puutteita tai epätasapainoa myös muissa ravintoaineissa. Riittävä ja riittävän monipuolinen valkuaistäydennys tukee hevosen suorituskykyä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

7 syytä täydentää riittävästi lysiini, metioniini ja treoniini:

1) Parempi ylälinja ja lihasten toiminta: Aikuisilla hevosilla, jotka ovat saaneet lisäravinteena lysiiniä ja treoniinia, on parempi lihasmassa iästä riippumatta. Eräässä tutkimuksessa tuli ilmi, että lisälysiiniä ja -metioniinia saaneilla hevosilla oli enemmän lihasmassaa ja vähemmän kehon rasvaa kuin verrokkiryhmällä painosta riippumatta. Samassa tutkimuksessa hevosilla, jotka olivat kevyessä liikutuksessa, ja joille annettiin lisälysiiniä ja -treoniinia, oli alhaisemmat 3-metyylihistidiinitasot, mikä osoitti vähemmän lihasvaurioita. Tutkimusten mukaan näiden amonihappojen, erityisesti treoniinin tarve lisääntyy valmennuksen myötä. Treoniini tehostaa lihasmassan muodostusta ja ylläpitoa.  

2) Antioksidanttisuoja:  Aminohappo metioniini voidaan muuttaa kehossa toiseksi aminohapoksi, jota kutsutaan kysteiiniksi. Kysteiiniä tarvitaan glutamiinin ja glysiinin ohella glutationin tuotantoon, joka on elimistön yksi vahvimmista antioksidanteista. Riittävä antioksidanttisuoja voi auttaa kudoksia palautumaan harjoituksista nopeammin. Lisäksi glutationin uskotaan hidastavan ikääntymisprosessia ja saattaa auttaa ehkäisemään lukuisia sairauksia.

 3) Suoliston terveys: Aminohappo treoniini on ratkaisevan tärkeä musiiniproteiinien synteesille suolistossa. Nämä proteiinit muodostavat suojaavan esteen suoliston sisällä olevan happaman ympäristön ja mahalaukun ja suoliston kudosten välille. Ruoansulatusongelmista kärsivät hevoset voivat hyötyä lisätreoniinista, joka tukee tervettä suoliston limakalvoa, vähentää haavaumien riskiä ja parantaa ravinteiden imeytymistä.

4) Nivelten terveys: Treoniini muuttuu muiksi aminohapoiksi, glysiiniksi ja seriiniksi, jotka ovat tärkeitä terveelle sidekudokselle. Glysiiniä ja seriiniä tarvitaan kollageenin ja elastiini- proteiinien valmistamiseksi, joita on runsaasti sidekudoksissa, kuten nivelsiteissä ja jänteissä. Elastiini on kudoksen kimmoisuutta lisäävä proteiini. Treoniini ja lysiini ovat myös suoraan integroituneet kollageenin rakenteeseen, erityisesti ketjujen välisiin sidoksiin, jotka mahdollistavat kollageeniketjujen välisen yhteyden. Lysiini estää myös tiettyjen entsyymien toimintaa, (MMP:itä), jotka lisäävät kollageenin hajoamisresistenssiä.

 5) Kavioterveys: Keratiini on proteiini, jota on runsaasti kavioissa. Se sisältää runsaasti aminohappoa nimeltään kysteiini. Vaikka kysteiini itsessään ei ole välttämätön aminohappo, suuri osa siitä on peräisin metioniinin muuntamisesta kysteiiniksi. Jos metioniinia on rajoitetusti, kysteiiniä on vähemmän saatavilla keratiinin valmistamiseksi kaviokudoksissa. Hevoset, joiden kaviot halkeilevat tai murenevat, saattavat tarvita lisättyä metioniinia ruokavalioonsa. Myös muut ravintoaineet, kuten sinkki, kupari ja biotiini, ovat tärkeitä kaviolaadun tukemisessa Tasapainotettu ruokavalio, jossa on riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita ja aminohappoja, on paras tapa tukea hevosten kavioiden terveyttä. 

6) Turkin laatu: Keratiinia on runsaasti myös karvatupissa. Riittävä metioniinitaso ruokavaliossa voi tukea tervettä turkkia lisäämällä kysteiinin saatavuutta. Keratiinissa olevien kysteiinin tähteiden väliset rikkisidokset muodostavat tälle proteiinille jäykän rakenteen. Hevoset, joilla on karkea, hauras karva, saattavat erityisesti hyötyä ruokavalioon lisätystä metioniinista. 

7) Immuunitoiminta: Aminohappoja tarvitaan monien vasta-aineiden ja signaalimolekyylien tuottamiseen, joita puolestaan tarvitaan torjumaan virusten ja bakteerien aiheuttamia infektioita. Muilla eläimillä lysiinin on osoitettu auttavan vähentämään herpesvirusinfektioiden vaikutusta. Lysiini kilpailee aminohappo arginiinin kanssa imeytymisestä ja aineenvaihdunnasta. Herpesvirukset tarvitsevat arginiinia toimiakseen kunnolla ja lisääntyäkseen. Hevosherpesvirus (EHV-1 ja EHV-4) aiheuttavat hevosilla hengitystiesairauksia nimeltä rinopneumoniitti. Se voi myös aiheuttaa abortteja tiineille tammoille sekä heikentää neurologista terveyttä. Vaikka sitä ei ole tutkittu suoraan hevosilla, lisälysiini saattaa olla yksi tapa vähentää oireiden vakavuutta ja minimoida taudinpurkauksia, kuten muissa eläinlajeissa on raportoitu. 

Paljonko 500 kg hevoseni tarvitsee valkuaista ja eri aminohappoja? 

Hevosen yksilölliseen proteiini- ja aminohappotarpeeseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten ikä, liikunnan määrä ja vaativuus, fysiologinen tila mukaan lukien tiineys ja imetys sekä yleinen terveyden tila.

Aikuisten hevosen ravinnossa tulisi olla 8-10 % proteiinia. Tämä vastaa noin 630 gramman raakaproteiinin tarvetta päivässä 500 kilon hevoselle. Lysiinin vähimmäismäärä on 18 grammaa, mutta optimaalinen saantimäärä 500 kg hevoselle on kuitenkin 27 grammaa päivässä. Yleensä hevosten lysiinin tarve on 4,3 % ravinnon raakaproteiinitarpeesta. Eri elämänvaiheissa proteiinin ja lysiinin tarve muuttuu.

Hevosten fysiologisia aminohappotarpeita on tutkittu tarkemmin vain lysiinin osalta. Muiden aminohappojen vaatimukset perustuvat niiden tyypillisiin tasoihin hevosen lihaskudoksessa. Näiden tietojen perusteella metioniinin ja treoniinin pitäisi edustaa 1,2 % ja 2,7 % raakaproteiinin saannista.

Päivittäiset vaatimukset 500 kg painavalle aikuiselle hevoselle levossa tai kevyessä työssä:

    Raakaproteiini: 630 g

    Lysiini: 27 g

    Metioniini: 7,5 g

    Treoniini: 17 g

Kohtuullinen tai kevyt liikunta ei muuta hevosen proteiinin tarvetta olennaisesti. Raskaassa tai erittäin raskaassa työssä hevoset voivat kuitenkin tarvita enemmän proteiinia ja aminohappoja kudosten palautumisen tukemiseksi ja energian saamiseksi.

Hevoset raskaassa työssä:

Päivittäiset vaatimukset 500 kg painavalle hevoselle raskaassa tai erittäin raskaassa työssä:

    Raakaproteiini: 860 - 1000g

    Lysiini: 29 - 35 g

    Metioniini: 8 - 10 g

    Treoniini: 19 - 20 g

Kasvavat hevoset:

Kasvavilla hevosilla on korkeammat proteiini- ja aminohappotarpeet nopean kudoskasvun tukemiseksi. Heidän ruokavalionsa tulisi sisältää 14–16 % raakaproteiinia.

Vieroittavien ja vuotiaiden päivittäiset tarpeet kasvavat heidän ikääntyessään seuraavilla rajoilla:

    Raakaproteiini: 720 -950 g

    Lysiini: 29 - 50 g

    Metioniini: 8 - 11 g

    Treoniini: 18 - 29 g

Tiineenä olevat ja imettävät hevoset:

Tiineet (9 -11 kk) ja imettävät hevoset tarvitsevat enemmän laadukkaita proteiineja, jotka täyttävät välttämättömien aminohappotarpeidensa. Niidenruokavalion tulisi sisältää 10–14 % raakaproteiinia. Tämä on erityisen tärkeää tiineyden viimeisen kolmen kuukauden aikana ja imetyksen ensimmäisten 4 kuukauden aikana, kun proteiinin tarve on suurin.

Päivittäiset tarpeet tiineille ja imettäville tammoille:

    Raakaproteiini: 800 - 850 g

    Lysiini: 28 - 50 g

    Metioniini: 8 - 16 g

    Treoniini: 18 - 31 g

Seniorihevoset:

Vanhemmat hevoset (yli 20-vuotiaat) saattavat tarvita korkeampia proteiinipitoisuuksia kehon kunnon ylläpitämiseksi. Ravinteiden imeytyminen on heikentynyt iäkkäillä hevosilla, mikä voi tarkoittaa, että aminohappoja on saatava enemmän, jotta elimistö saa ne riittävän hyvin.

Vanhemmilla hevosilla proteiinin saannin lisääminen tulee tehdä varovaisesti. Vanhoille hevosille tulisi lisätä lisäaminohappoja hitaasti ja vain jos hevosella on riittävä maksan ja munuaisten toiminta tukemaan korkeampaa proteiinin saantia. Ylimääräiset aminohapot eivät varastoidu hevoselle, vaan ne hajoavat ureaksi, joka erittyy virtsaan ja lannan mukana. Tämä voi saada hevoset juomaan enemmän vettä sekä virtsaamaan useammin ja mikäli maksan ja munuaisten toiminta ei ole kunnossa, voi se aiheuttaa hevosen elimistölle haittaa.

Olipa hevosesi ikä, työmäärä tai fysiologinen tila mikä tahansa, on tärkeää arvioida hevosen ruokavalio kokonaisuutena ennen muutosten tekemistä. Valkuaisten lisäksi oleellista on tarkistaa energian, vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden riittävyys.

Lysiinin, metioniinin ja treoniinin roolit ja lähteet

Jyvät, siemenet ja ruohot sisältävät jossain määrin lysiiniä.  Palkokasvit, kuten soija, sisältävät runsaasti lysiiniä. Samoin lysiiniä löytyy sarviapilansiemenistä sekä spirulinasta. Proteiinien sisältämä lysiini löytyy L-lysiinin muodossa, jota voidaan käyttää myös sellaisenaan hevosravintolisänä. Metioniinia on korkeina pitoisuuksina sinimailasessa, pellavassa, riisileseissä, auringonkukansiemenissä ja juurikasmassassa, missä sitä esiintyy joko D-metioniinina tai L-metioniinina. Treoniinia saa mm. pavuista sekä herneistä, esimerkiksi herneproteiinistä, jota on myös Chia de Gracian Muscle Up-tuotteessa.

 

Lähteet:

  1. Graham-Thiers, PM and Kronfeld, DS. Amino acid supplementation improves muscle mass in aged and young horses . J Anim Sci. 2005.
  2. Mok, CH and Urschel, KL. Amino acid requirements in horses. Asian-Australas J Anim Sci. 2020.
  3. Maggs, DJ. et al. Efficacy of oral supplementation with L-lysine in cats latently infected with feline herpesvirus. Am J Vet Res. 2003.
  4. Stiles, J. et al. Effect of oral administration of L-lysine on conjunctivitis caused by feline herpesvirus in cats. Am J Vet Res. 2002.
  5. Tome, D. et al. Impact of Low Protein and Lysine-deficient Diets on Bone Metabolism (P08-072-19). Curr Dev Nutr. 2019.
  6. Civitelli, R. et al. Dietary L-lysine and calcium metabolism in humans. Nutrition. 1992.
  7. Brosnan, JT. and Brosnan, ME. The Sulfur-Containing Amino Acids: An Overview. J Nutr. 2006.
  8. Ma, Q. et al. Threonine, but Not Lysine and Methionine, Reduces Fat Accumulation by Regulating Lipid Metabolism in Obese Mice. J Agri Food Chem. 2020.
  9. Myrie, SB. et al. Effect of common antinutritive factors and fibrous feedstuffs in pig diets on amino acid digestibilities with special emphasis on threonine. J Anim Sci. 2000.

 

 

 

 


Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit