Punajalava 400 g

Punajalava hevosille (Ulmus rubra)

Punajalava, jota kutsutaan myös liukasjalavaksi, on pohjoisamerikkalainen puulaji, jonka kuorta käytetään rehuaineena sen luontaisen, runsaasti kasvilimaa sisältävän rakenteen vuoksi. Punajalava soveltuu osaksi hevosen luonnollista ruokintaa täydentävänä raaka-aineena silloin, kun ruokavalioon halutaan lisätä liukoista kuitua sekä pehmeästi käyttäytyviä kasvipohjaisia polysakkarideja. 

Kyse on kasvin sisältämistä aineista, jotka sitovat vettä ja muodostavat pehmeän, liukkaan massan, kun ne sekoitetaan veteen tai kosteaan rehuun. Punajalavan kohdalla tämä tarkoittaa, että tuote turpoaa vedessä, siitä muodostuu geelimäinen, liukas seos joka  tekee rehun rakenteesta pehmeämmän ja kosteampaa. 

Liukoiset kuidut vaikuttavat ruoan rakenteeseen – vähän samaan tapaan kuin kaurapuuro tai pellavansiemen, joka turpoaa nesteessä.

Jauhettu punajalavankuori muodostaa veden kanssa tasaisen ja viskoosin geelin, mikä on tyypillinen ominaisuus runsaasti kasvilimaa sisältäville kasvikuitulähteille.

Kasvilima ja ruoansulatus – fysiologinen näkökulma

Punajalavan tärkein ominaisuus ruokinnan kannalta on sen korkea kasvilimapitoisuus. Kasvilima ja liukoinen kuitu sitovat tehokkaasti vettä ja vaikuttavat rehumassan rakenteeseen fysikaalisesti.

Kasviliman muodostama geelimäinen rakenne:

• lisää rehumassan kosteutta

• tekee massasta koostumuksesta tasaisemman

• helpottaa rehun sekoittumista ja etenemistä ruoansulatuskanavassa

Tämän tyyppinen liukoinen kuiturakenne on yleisesti tunnettu ominaisuus kasvipohjaisissa rehuaineissa, joita käytetään osana ruokintaa silloin, kun tavoitellaan rauhallisesti käyttäytyvää ja vettä sitovaa kuitua osaksi ruokavaliota.

Punajalavan merkitys ruokinnassa liittyy ennen kaikkea rehumassan rakenteeseen ja koostumukseen, ei varsinaiseen energian tai ravintoaineiden saantiin.

Luontainen koostumus ruokinnan näkökulmasta

Punajalava sisältää luontaisesti:

• kasvilimaa muodostavia polysakkarideja (liukoisia hiilihydraatteja)

• liukoista kuitua, joka sitoo vettä

• tanniineja, jotka ovat kasveille tyypillisiä polyfenolisia yhdisteitä

• pieniä määriä kivennäisaineita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä

• vähäisiä määriä vitamiineja osana kasvin luonnollista koostumusta

Ravintoainepitoisuudet ovat luontaisia ja vaihtelevat raaka-aine-erittäin. Käytännön käyttö ruokinnassa

Punajalava sekoitetaan mieluiten kosteaan rehuun tai mashiin, jolloin kasvilima ehtii muodostua tasaisesti. Tämä parantaa jauheen sekoittuvuutta ja tekee käytöstä helppoa.

Punajalavaa käytetään usein ruokinnassa myös yhdessä muiden kasvipohjaisten kuitulähteiden kanssa osana kokonaisruokintaa.

Annostus:

Hevonen:
2–3 g / 100 kg elopainoa / päivä
(500 kg hevonen: n. 10–15 g / päivä)

1 rkl ≈ 7 g

Käyttö myös koirille

Punajalavaa voidaan käyttää myös koirille osana ruokintaa.

Koira:
1/2-1 tl, 1–2 kertaa päivässä

Koostumus

Ainesosat: 100 % punajalavankuori (Ulmus rubra), kuivattu ja jauhettu
Ei lisä- tai säilöntäaineita.

Tutkimus ja taustatieto:

Punajalavankuoren sisältämää kasvilimaa (elm mucilage) ja siitä peräisin olevia polysakkarideja on tarkasteltu useissa eläinpuolen tutkimuksissa ja havainnoivissa kenttätutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa on kuvattu erityisesti punajalavasta muodostuvan polysakkaridirakenteen fysikaalisia ominaisuuksia, kuten sen kykyä sitoa vettä ja muodostaa viskoosinen, geelimäinen massa.

Hevosilla tehdyssä avoimessa havainnoivassa kenttätutkimuksessa (McCullough R.W., 2013), jossa punajalavasta peräisin olevaa polysakkaridimateriaalia tarkasteltiin osana ruokintakokonaisuutta, havaittiin geelimäisen rakenteen levittäytyvän laajasti ruoansulatuskanavan alueelle ja olevan selvästi havaittavissa rehumassan koostumuksessa.

Samankaltaisia havaintoja on raportoitu myös pieneläimillä tehdyissä avoimissa kenttätutkimuksissa, joissa punajalavan kasvilimapohjaisen polysakkaridin fysikaalista käyttäytymistä on tarkasteltu ruokinnan yhteydessä. Näissä aineistoissa kasviliman ominaisuuksia on kuvattu erityisesti vettä sitovana ja rakenteellisesti tasoittavana komponenttina.

Näitä tutkimuksia ja lähteitä käytetään tässä taustatietona punajalavankuoren polysakkaridipitoisen rakenteen ja sen fysikaalisen käyttäytymisen kuvaamiseen, ei ruokintaa koskevien vaikutus- tai terveysväitteiden perustana.

McCullough, R. W. (2013).
Expedited management of ulcer, colic and diarrhea in 209 horses: An open-labeled observational study of a potency-enhanced sucralfate-like elm phyto-saccharide.
Journal of Veterinary Medicine and Animal Health, 5(7), 189–195.
https://academicjournals.org/article/article1373468374_McCullough.pdf

McCullough, R. W. (2013).
A potency-enhanced polyanionic phyto-saccharide of elm mucilage (PEPPS) prescribed in 209 horses in an open-labeled field trial.
Journal of Veterinary Medicine and Animal Health.

Beveridge, R. J.
A potency-enhanced polyanionic phyto-saccharide of elm mucilage (PEPPS) prescribed by small animal veterinarians in an open-labeled field trial.

Mad Barn Equine.
Research-Backed Ingredients: Slippery Elm.
Background review referencing McCullough et al.