Nokkonen (Urtica dioica) on kasvi, jota on hyödynnetty sekä ihmisten että eläinten ravintona ja luonnontuotteena pitkään. Koirien ruokinnassa nokkonen ei ole noussut esiin yksittäisen vaikutuksen vuoksi, vaan siksi, että se sisältää laajan kirjon elimistön hyvinvoinnille tärkeitä kivennäisiä ja kasviyhdisteitä, jotka yhdessä muodostavat ravitsemuksellisesti kiinnostavan kokonaisuuden.
Tutkimuksissa nokkosta tarkastellaan osana ruokavaliota ja kasvipohjaista ravintoa, ei lääkkeenä tai hoitomuotona. Nokkosen ravitsemuksellinen merkitys perustuu ennen kaikkea sen kivennäispitoisuuteen. Se sisältää luontaisesti muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja rautaa. Tutkimuksissa on havaittu, että kasvipohjaisista lähteistä peräisin olevat kivennäiset esiintyvät usein luonnollisessa, orgaaniseen materiaaliin sitoutuneessa muodossa, mikä tekee niistä kiinnostavia ja tehokkaasti imeytyviä ravitsemuksen näkökulmasta.
Kivennäisten lisäksi nokkonen sisältää useita kasviyhdisteitä, kuten flavonoideja, fenolisia happoja ja karotenoideja. Näitä yhdisteitä on tutkittu erityisesti niiden antioksidatiivisten ominaisuuksien vuoksi. Antioksidanttinen vaikutus ei tarkoita yksittäistä toimintoa, vaan elimistön kykyä hallita hapetusstressiä, joka on osa normaalia aineenvaihduntaa. Koirilla hapetusstressi liittyy esimerkiksi fyysiseen rasitukseen, ikääntymiseen ja ympäristötekijöihin, ja kasviyhdisteet osallistuvat näiden prosessien säätelyyn osana ruokavaliota.
Nokkosta koskevassa tutkimuksessa korostuu myös sen rooli osana suolistoympäristöä. Kasvikuidut ja kasviyhdisteet kulkeutuvat osittain paksusuoleen, missä ne ovat vuorovaikutuksessa suolistomikrobiston kanssa. Tätä vuorovaikutusta pidetään keskeisenä osana kasvipohjaisten raaka-aineiden ravitsemuksellista merkitystä. Nokkonen ei ole nopeasti fermentoituva kuitu, vaan se toimii osana suoliston laajempaa ravintoympäristöä.
Koirien ruokinnassa nokkonen nähdään tutkimusten valossa monipuolisena kasvipohjaisena raaka-aineena, jonka merkitys liittyy pitkäjänteiseen käyttöön ja ruokavalion monipuolistamiseen. Sen hyöty ei perustu yhteen vaikutukseen, vaan laajemmin kivennäisten ja kasviyhdisteiden yhteisvaikutukseen osana tasapainoista ruokintaa.
Lähteet:
-
Journal of Food Composition and Analysis
– useita analyysejä Urtica dioica -kasvin kivennäis- ja polyfenolipitoisuuksista. -
Food Chemistry
– tutkimuksia nokkosen fenolisista yhdisteistä, flavonoideista ja antioksidanttikapasiteetista. -
Journal of Ethnopharmacology
– katsauksia nokkosen perinteisestä käytöstä ja sen kasviyhdisteistä -
Phytotherapy Research
– nokkosen bioaktiivisten yhdisteiden kemiallinen ja biologinen tausta. -
Huttunen, S. ym. (2011). Luonnontuotteiden kemialliset yhdisteet.
– yleisteos, joka käsittelee nokkosen kasviyhdisteitä osana kasvikunnan sekundaarisia aineita. -
Journal of Agricultural and Food Chemistry
– tutkimuksia kasvipohjaisten kivennäisten ja fenoliyhdisteiden biologisesta merkityksestä.
