Hevosen hengityselimistö on herkkä ja jatkuvasti ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa oleva kokonaisuus. Talliolosuhteet, pöly, kuormitus ja vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat siihen, miten hengitystiet toimivat arjessa.
Viime vuosikymmeninä hevosten hengitysteitä on tarkasteltu tutkimuksessa sekä fysiologisesta että ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Erityisesti kiinnostus on kohdistunut siihen, miten ruokinnan koostumus ja kasvipohjaiset yhdisteet liittyvät hengitysteiden normaaliin toimintaan.
Hengitystiet osana hevosen fysiologiaa
Hevosen hengitystiet muodostavat laajan ja toiminnallisesti aktiivisen kokonaisuuden, joka alkaa sieraimista ja ulottuu syvälle keuhkoihin.
Hengitysteiden limakalvot ovat keskeisessä roolissa: ne osallistuvat ilman puhdistamiseen, kosteuttamiseen ja lämmittämiseen. Samalla ne toimivat rajapintana ulkoisen ympäristön ja elimistön välillä.
Normaali hengitysteiden toiminta perustuu useiden tekijöiden yhteistyöhön, kuten:
- limakalvojen rakenteeseen
- liman muodostukseen ja poistumiseen
- värekarvatoimintaan
- ilman virtaamiseen hengitysteissä
Tämä kokonaisuus on herkkä muutoksille, ja siksi hengitysteiden toimintaa tarkastellaan usein osana laajempaa arjen ja ruokinnan kokonaisuutta.
Ruokinta ja hengitystiet – tutkimuksen näkökulma
Tutkimuksissa on tarkasteltu, miten ruokinnan koostumus ja tietyt kasvipohjaiset raaka-aineet liittyvät hengitysteiden toimintaan.
Saastaamoinen ym. ovat tutkineet kuivatun valkosipulin lisäämistä hevosten ruokintaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen käyttö tutkimusolosuhteissa liittyi hengitysteiden toiminnan tarkasteluun osana kokonaisuutta. Samalla tutkimuksessa tuotiin esiin, että ravintoaineiden käyttöä tulee aina arvioida kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös muut fysiologiset tekijät.
Timjamia sisältäviä yrttiyhdistelmiä on tarkasteltu tutkimuksissa, joissa on arvioitu niiden käyttöä hevosten ruokinnassa. Näissä tutkimuksissa on kuvattu yhteyksiä keuhkojen toiminnan tarkasteluun tutkimusympäristössä.
Lisäksi pilot-tutkimuksissa on arvioitu laajempia yrttiyhdistelmiä, jotka sisältävät mm. valkosipulia, minttua, anista, fenkolia, lakritsia ja timjamia. Näissä tutkimuksissa tarkastelu kohdistuu siihen, miten kasvien sisältämät yhdisteet liittyvät hengitysteiden normaaliin toimintaan osana ruokintaa.
Keskeistä on huomata, että nämä tutkimukset eivät kohdistu yksittäisiin tuotteisiin, vaan tarjoavat taustatietoa raaka-aineiden koostumuksesta ja niiden käytöstä eläinravitsemuksessa.
Kasvit ja niiden sisältämät yhdisteet
Monet hengitysteihin liitetyt kasvit sisältävät luontaisesti yhdisteitä, joita on tutkittu niiden kemiallisen rakenteen ja ominaisuuksien näkökulmasta.
Esimerkiksi:
- valkosipuli (Allium sativum) sisältää rikkiyhdisteitä
- timjami (Thymus vulgaris) sisältää aromaattisia yhdisteitä, kuten tymolia
- minttukasvit (Mentha spp.) sisältävät mentolia ja muita haihtuvia yhdisteitä
- anis ja fenkoli sisältävät eteerisiä öljyjä
Näitä yhdisteitä tarkastellaan tutkimuksessa osana kasvien luonnollista koostumusta. Niiden rooli liittyy siihen, miten kasvit toimivat osana ruokinnan kokonaisuutta, ei yksittäisinä ratkaisuina.
Arki, olosuhteet ja hengitystiet
Tutkimuksen rinnalla käytännön havainnot korostavat, että hengitysteiden toiminta ei ole pelkästään ruokinnasta riippuva ilmiö.
Erityisesti seuraavat tekijät nousevat esiin:
- talliympäristön pöly ja ilmanlaatu
- kuivikemateriaalit ja heinän laatu
- liikunta ja kuormitus
- kuljetusolosuhteet
Pitkien kuljetusten aikana hevosen hengitystiet ovat erityisessä kuormituksessa. Käytännössä on havaittu, että mahdollisuus syödä pää alaspäin tukee hengitysteiden normaalia puhdistumista, kun limaa ja hiukkasia poistuu hengitysteistä luonnollisesti.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tutkimusten ja käytännön havaintojen perusteella voidaan nostaa esiin muutamia keskeisiä näkökulmia:
- hengitysteiden toiminta on osa koko hevosen fysiologista kokonaisuutta
- ruokinta voi sisältää kasvipohjaisia raaka-aineita, joiden koostumusta on tutkittu
- kasvien sisältämät yhdisteet ovat osa ruokinnan rakennetta, eivät yksittäisiä ratkaisuja
- olosuhteet ja arjen hallinta ovat keskeisessä roolissa hengitysteiden toiminnassa
Yhteenveto
Hevosen hengitysteitä koskeva tutkimus osoittaa, että kyse on monitekijäisestä kokonaisuudesta, jossa ympäristö, kuormitus ja ruokinta kietoutuvat yhteen.
Kasvipohjaisia raaka-aineita ja niiden sisältämiä yhdisteitä on tutkittu eläinravitsemuksessa, ja niiden roolia tarkastellaan osana ruokinnan kokonaisuutta.
Keskeinen ajatus on sama kuin muussakin ravitsemuksessa: yksittäisten tekijöiden sijaan ratkaisevaa on kokonaisuus, jossa tasapaino ja olosuhteet määrittävät lopputuloksen.
Viitteet
Hevosen hengitystiet ja ruokinta
Saastaamoinen, M., Särkijärvi, S., Hyyppä, S.
Garlic (Allium sativum) supplementation and its relation to respiratory parameters in horses.
Pearson, W. (2007).
Pilot study investigating the ability of an herbal composite to alleviate clinical signs of respiratory dysfunction in horses with recurrent airway obstruction.
Canadian Journal of Veterinary Research.
Stucchi, L., Zucca, E., Gialletti, R., et al. (2022).
Effect of the administration of a nutraceutical supplement in racehorses with mild–moderate equine asthma.
Animals.
Yrttiyhdistelmät ja hengitysteiden toiminta
Study of the effect of Bronchipret on lung function in horses.
Pilot study investigating the ability of an herbal composite to alleviate clinical signs of respiratory dysfunction in horses.
Kasvipohjaiset yhdisteet ja hengitystiet (taustatutkimus)
Polyphenol supplementation and airway inflammation in horses with asthma.
Kasvien yhdisteet ja farmakologinen tausta
Ammon, H.P.T. (2010).
Modulation of the immune system by plant extracts.
Phytomedicine.
Wagner, H. (1999).
Immunomodulatory agents from plants.
Phytochemistry.
Hevosen hengitystiet ja fysiologia
Couëtil, L.L., Cardwell, J.M., Gerber, V., et al. (2016).
Inflammatory airway disease of horses—Revised consensus statement.
Journal of Veterinary Internal Medicine.
McGorum, B.C., Dixon, P.M., Robinson, N.E., Schumacher, J. (2007).
Equine Respiratory Medicine and Surgery. Saunders Elsevier.
