Rasvahapot ovat keskeinen, mutta usein aliarvioitu osa hevosten ja koirien ruokintaa. Viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti omega-3- ja omega-6-rasvahappojen merkitystä on tutkittu laajasti eläinravitsemuksen näkökulmasta.
Tutkimus ei tarkastele rasvahappoja vain energianlähteenä, vaan osana elimistön rakenteita, aineenvaihduntaa ja fysiologista säätelyä.
Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisiä tutkimushavaintoja hevosten ja koirien osalta sekä avataan, mitä ne tarkoittavat ruokinnan suunnittelussa.
Rasvahapot – enemmän kuin energiaa
Rasvahapot ovat olennainen osa solukalvoja ja vaikuttavat niiden rakenteeseen ja toimintaan. Erityisesti monityydyttymättömät rasvahapot, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahapot, toimivat myös lähtöaineina yhdisteille, jotka osallistuvat elimistön normaaleihin säätelymekanismeihin.
Elimistössä näistä rasvahapoista muodostuu biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka liittyvät moniin fysiologisiin prosesseihin. Tästä syystä ruokinnan rasvahappokoostumusta tarkastellaan kokonaisuutena, ei yksittäisinä komponentteina.
Hevonen – rasvahappokoostumus reagoi ruokintaan
Hevosilla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että ruokinnan omega-3-rasvahappojen (erityisesti EPA ja DHA) lisääminen muuttaa elimistön rasvahappoprofiilia.
O’Connor ym. (2007) havaitsivat, että muutokset näkyivät veriplasmassa sekä nivelesteessä. Tämä osoittaa, että ravinnon rasvahapot integroituvat osaksi elimistön kudoksia ja nesteitä.
Hess ym. (2008) tarkastelivat omega-3-rasvahappojen vaikutuksia hevosen aineenvaihduntaan ja fysiologiaan. Tutkimuksessa kuvattiin, että rasvahappokoostumuksen muutokset voivat heijastua esimerkiksi energiankäyttöön ja liikunnan aikaiseen fysiologiseen vasteeseen.
Nogradi ym. (2014) tarkastelivat rasvahappojen yhteyttä elimistön säätelymekanismeihin hengitysteiden näkökulmasta. Tutkimus korostaa, että rasvahapot osallistuvat laajasti elimistön normaaleihin toimintoihin eri kudoksissa.
NRC (2007) kokoaa yhteen tutkimustietoa ja korostaa rasvahappojen merkitystä osana hevosen ruokinnan kokonaisuutta, erityisesti välttämättömien rasvahappojen saannin näkökulmasta.
Koirat – muutokset näkyvät rasvahappoprofiilissa
Koirilla tutkimukset osoittavat samansuuntaisia havaintoja kuin hevosilla: ruokinnan omega-3-rasvahappojen lisääminen vaikuttaa elimistön rasvahappokoostumukseen.
Hall ym. (2006) osoittivat, että omega-3-rasvahappojen saannin lisääminen muuttaa veren rasvahappoprofiilia.
Freeman ym. (1998) tarkastelivat ravitsemuksellisia muutoksia ja rasvahappojen lisäämistä ruokintaan. Tutkimuksessa kuvattiin, että nämä muutokset ovat mitattavissa elimistön tasolla.
Bauer (2011) kokoaa katsauksessaan yhteen tutkimustietoa omega-3-rasvahappojen käytöstä pieneläinten ruokinnassa. Keskeinen viesti on, että rasvahappojen merkitys liittyy niiden rooliin osana kokonaisruokintaa.
Omega-6 ja omega-3 – tasapaino ratkaisee
Yksi keskeisimmistä tutkimuksessa esiin nousevista teemoista on omega-6- ja omega-3-rasvahappojen välinen suhde.
Eläinravitsemuksen katsauksissa korostetaan, että ruokinnan kokonaisuus määrittää sen, millainen rasvahappoprofiili elimistössä muodostuu. Pelkkä yhden rasvahapporyhmän lisääminen ei yksin ratkaise, vaan ratkaisevaa on tasapaino.
Omega-6 : omega-3 -suhde on keskeinen osa ruokinnan rakennetta, ja sen merkitystä on kuvattu useissa tutkimuksissa ja suosituksissa.
Rasvahapot ja nivelet – mitä tutkimus kuvaa?
Useissa hevosten ja koirien ruokintaa käsittelevissä tutkimuksissa rasvahappojen tarkastelu ulottuu myös nivelten ja niitä ympäröivien kudosten tasolle.
O’Connor ym. (2007) osoittivat, että ruokinnan omega-3-rasvahappojen lisääminen muuttaa rasvahappokoostumusta paitsi veressä, myös nivelesteessä. Niveleste on osa nivelen normaalia toimintaympäristöä ja liittyy liikkeen aikaiseen kuormitukseen.
Rasvahappokoostumuksen muutos nivelesteessä kertoo siitä, että ravinnon rasvahapot integroituvat myös nivelen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen.
Laajemmin tutkimuksissa kuvataan, että rasvahapot osallistuvat elimistön normaaleihin säätelymekanismeihin muodostamalla biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Näitä mekanismeja esiintyy myös nivelten alueella, jossa kudokset ovat jatkuvassa uusiutumisen ja kuormituksen tasapainossa.
Koirilla rasvahappojen saannin lisäämistä on tarkasteltu ravitsemuksellisesta näkökulmasta myös nivelten yhteydessä, ja tutkimuksissa on kuvattu muutoksia rasvahappoprofiilissa sekä elimistön vasteissa (Hall ym. 2006; Freeman ym. 1998; Bauer 2011).
Mitä tämä tarkoittaa ruokinnan näkökulmasta?
Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että:
- rasvahapot ovat osa myös nivelten normaalia toimintaympäristöä
- ruokinnan rasvahappokoostumus heijastuu kudoksiin ja elimistön nesteisiin
- rasvahapot osallistuvat kudosten säätelymekanismeihin osana elimistön kokonaisuutta
Keskeinen näkökulma on kuitenkin sama kuin muussakin rasvahappotutkimuksessa:
kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisestä tekijästä.
Mitä tutkimus tarkoittaa käytännössä?
Tutkimusten perusteella voidaan nostaa esiin muutamia keskeisiä periaatteita:
- Ruokinnan rasvahappokoostumus vaikuttaa elimistön rasvahappoprofiiliin
- Muutokset näkyvät veressä, kudoksissa ja elimistön nesteissä
- Rasvahapot osallistuvat elimistön normaaleihin säätelymekanismeihin
- Ne toimivat lähtöaineina biologisesti aktiivisille yhdisteille
- Kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäinen rasvahappo
- Omega-6 : omega-3 -suhde on keskeinen osa ruokinnan suunnittelua
Yhteenveto
Tutkimus hevosten ja koirien rasvahapoista osoittaa, että rasvat ovat keskeinen osa elimistön rakennetta ja toimintaa.
Ruokinnan omega-3- ja omega-6-rasvahapot vaikuttavat elimistön rasvahappoprofiiliin, ja tätä kautta siihen, miten elimistön normaalit säätelymekanismit toimivat.
Keskeinen johtopäätös on, että rasvahappoja tulee tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, jossa tasapaino ja suhteet ovat ratkaisevassa roolissa.
Viitteet
Hevoset
O’Connor, C.I., Lawrence, L.M., Hayes, S.H. (2007).
Dietary fatty acid supplementation alters fatty acid composition of equine plasma and synovial fluid.
Journal of Animal Science.
Hess, T.M., Kronfeld, D.S., Stanley, S.D., et al. (2008).
The effect of dietary omega-3 fatty acids on equine metabolism and physiology.
Journal of Animal Science.
Nogradi, N., Couëtil, L.L., Messick, J., et al. (2014).
Omega-3 fatty acid supplementation and its effect on airway inflammation in horses.
Equine Veterinary Journal.
NRC (2007).
Nutrient Requirements of Horses.
National Academies Press.
Ross-Jones, T.N. et al. (2016)
Influence of n-3 long-chain polyunsaturated fatty acid supplementation on synovial fluid…
Journal of Animal Physiology and Animal Nutrition
Leatherwood, J.L. et al. (2018)
Effect of n-3 fatty acids on markers of inflammation in young horses
Munsterman, A.S. et al. (2005)
Effects of alpha-linolenic acid on equine synovial explants
American Journal of Veterinary Research
Koirat
Bauer, J.E. (2011).
Therapeutic use of omega-3 fatty acids in companion animals.
Journal of the American Veterinary Medical Association.
Hall, J.A., Tooley, K.A., Gradin, J.L., et al. (2006).
Effects of dietary n-3 fatty acids on fatty acid profiles in dogs.
American Journal of Veterinary Research.
Freeman, L.M., Rush, J.E., Kehayias, J.J., et al. (1998).
Nutritional alterations and fatty acid supplementation in dogs.
Journal of Veterinary Internal Medicine.
Roush, J.K. et al. (2010)
Evaluation of the effects of dietary supplementation with fish oil omega-3 fatty acids on weight bearing in dogs with osteoarthritis.
Journal of the American Veterinary Medical Association
