Tyrnirouhe

Tyrnirouhe (Hippophae rhamnoides) – vitamiinien, antioksidanttien ja rasvahappojen luonnollinen lähde osaksi hevosten ja koirien ruokintaa

Tyrni on vitamiinipommi vailla vertaa!

Tyrni on poikkeuksellisen ravinteikas marja, jota on käytetty pitkään osana sekä ihmisten että eläinten ruokintaa. Kuivattu ja rouhittu tyrnirouhe soveltuu käytettäväksi osana hevosten ja koirien monipuolista ja luonnollista ruokintaa, erityisesti silloin kun halutaan täydentää ruokavaliota vitamiineilla, antioksidanteilla ja kasvipohjaisilla rasvahapoilla.

Tyrni tunnetaan laajasta vitamiinikoostumuksestaan: se sisältää luontaisesti lähes kaikkia vitamiineja D-vitamiinia lukuun ottamatta. Erityisen runsaasti tyrnissä esiintyy C- ja E-vitamiinia sekä karotenoideja, kuten beetakaroteenia. Tuoreessa tyrnissä C-vitamiinia on jopa 10–20-kertainen määrä appelsiiniin verrattuna Tyrnin flavonoidit esiintyvät luontaisesti yhdessä C-vitamiinin kanssa osana kasvin ravintokokonaisuutta. Tyrni on yksi E-vitamiinirikkaimmista tunnetuista marjoista.

Nämä yhdisteet muodostavat antioksidanttisen ravintokokonaisuuden, joka liittyy kudosten normaaliin toimintaan ja elimistön aineenvaihdunnalliseen tasapainoon osana päivittäistä ravitsemusta.

Iho, karvapeite ja limakalvot ravitsemuksellisesta näkökulmasta

Tyrnin vitamiinit, flavonoidit ja rasvahapot tukevat ihon, karvapeitteen ja limakalvojen normaalia rakennetta ja toimintaa osana ruokintaa. Tyrnin sisältämät A-, C- ja E-vitamiinit sekä flavonoidit liittyvät ihon ja limakalvojen uusiutumiseen, solujen suojaamiseen hapettumiselta sekä elimistön normaaliin vastustuskykyyn.

Historiallisesti tyrni tunnettiin jo antiikin Kreikassa hevosten ruokintaan liittyvänä kasvina, ja hevosten karvapeitteen havaittiin muuttuvan sileämmäksi ja kiiltävämmäksi. Nykytiedon mukaan nämä havainnot liittyvät tyrnin runsaaseen ravinto- ja bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuteen.

Rasvahapot ja limakalvojen ravitsemuksellinen tuki

Tyrni sisältää poikkeuksellisen laajan rasvahappoprofiilin. Marjassa ja siemenissä esiintyy rasvahappoja useista omega-sarjoista, mukaan lukien omega-3 (alfa-linoleenihappo), omega-6 (linolihappo), omega-7 (palmitoleiini- ja vakseenihappo) sekä omega-9 (oleiinihappo).

Erityisesti omega-7-rasvahappo on kasvikunnassa harvinainen ja liittyy limakalvojen normaaliin rakenteeseen ja kosteustasapainoon osana ruokintaa. Tyrnin rasvahapot osallistuvat myös ihonalaisen rasvakerroksen ravinnonsaantiin ja aineenvaihduntaan, mikä on merkityksellistä erityisesti kuivaihoisilla eläimillä ja talvikaudella.

Tutkimustaustaa

Hevoset:
Hevosilla tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa (Huff ym.) tutkittiin tyrnipohjaisen marjavalmisteen käyttöä osana ruokintaa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyrniruokinta liittyi mahalaukun rauhasosan (pars glandularis) limakalvovaurioiden määrän vähenemiseen verrattuna kontrolliryhmään. Vaikutusta mahalaukun rauhasettomaan osaan (pars nonglandularis) ei havaittu. Tutkimus oli ruokinnallinen interventio, eikä tuloksia tule käyttää hoitoväitteiden perusteena.

Koirat:
Koirilla tehdyssä tutkimuksessa tyrniöljyn käyttöä tarkasteltiin osana vaurioituneiden limakalvojen ravitsemuksellista tukea. Tutkimus koski tyrniöljyä eikä kuivattua marjaa, mutta se tukee tyrnin rasvahappojen ja bioaktiivisten yhdisteiden merkitystä limakalvojen ravitsemuksessa.

Talvikauden ravinnetäydennys

Kuivattu tyrnirouhe on erityisen käyttökelpoinen talviruokintakaudella, jolloin tuoreen kasviperäisen ravinnon ja luonnollisten vitamiinien saanti on usein vähäisempää. Tyrni täydentää ruokavaliota vitamiineilla, kivennäisaineilla ja rasvahapoilla osana monipuolista kokonaisruokintaa.

Annostus:

Hevoset: 1 rkl – 3 rkl päivässä
Koirat: 1/2 tl – 1 rkl päivässä

Mittatiedot: 1 rkl ≈ 6 g, 1 dl ≈ 40 g

Ravintoaineet (luonnostaan, suuntaa-antavasti)

Kuivattu tyrnirouhe sisältää luontaisesti (noin per 100 g) mm. A-vitamiinia 18,2 mg (alfa-karoteeni 2,3 mg, beetakaroteeni 15,9 mg), C-vitamiinia 126,9 mg, E-vitamiinia 25,8 mg, fosforia noin 2,5–3,0 g, kaliumia noin 5,5–6,0 g, kalsiumia 0,64 g, magnesiumia 0,71 g, kuparia 7,0 mg, mangaania 10,0 mg, rautaa 48,0 mg, sinkkiä 17,0 mg sekä omega-3-, omega-6- ja omega-7-rasvahappoja.

Rasvahapot suuntaa antavasti:
Kokonaisrasvapitoisuus on noin 3–8 g / 100 g, josta omega-3-rasvahappoja noin 0,3–1,2 g, omega-6-rasvahappoja noin 0,8–2,5 g, omega-7-rasvahappoja noin 0,4–1,8 g ja omega-9-rasvahappoja noin 0,3–1,2 g per 100 g tuotetta.
Luonnontuotteelle tyypillinen pitoisuusvaihtelu on mahdollista kasvupaikan, sadon, kuivausmenetelmän ja marjan osien suhteiden mukaan.

Koostumus: Kuivattu ja rouhittu tyrnirouhe (Hippophae rhamnoides).

Taustatietoa ja tutkimusviitteitä

Tyrnin (Hippophae rhamnoides) koostumusta ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia on tutkittu laajasti sekä kasvitieteellisissä katsauksissa että eläin- ja kliinisissä tutkimuksissa. Alla olevat julkaisut tarjoavat taustatietoa tyrnin sisältämistä vitamiineista, rasvahapoista, flavonoideista ja niiden merkityksestä ravitsemuksessa. Niitä ei tule käyttää yksittäisten eläinten sairauksien hoitoa koskevien väitteiden perusteena. Eläinten ruokinnassa tyrniä käytetään osana monipuolista ja tasapainoista ruokintaa.

Hevoset

Huff, N.K. et al. (2012).
Effects of sea buckthorn berries on gastric ulcer scores and gastric juice pH in horses.
Journal of Veterinary Internal Medicine / Journal of Equine Veterinary Science (julkaisukanavasta riippuen).
– Tutkimuksessa tarkasteltiin tyrnipohjaisen marjavalmisteen käyttöä hevosten ruokinnassa ja sen yhteyttä mahalaukun limakalvovaurioihin. Havaittu vaikutus kohdistui mahalaukun rauhasosaan (pars glandularis), ei rauhasettomaan osaan.

Koirat

Singh, P. et al. (2013).
Efficacy of Seabuckthorn (Hippophae rhamnoides) oil vis-à-vis other standard drugs for management of gastric ulceration and erosions in dogs.
Journal of Veterinary Pharmacology and Therapeutics.
– Tutkimuksessa arvioitiin tyrniöljyn käyttöä osana koirien mahalaukun limakalvojen ravitsemuksellista tukea. Tutkimus koski tyrniöljyä, ei kuivattua marjaa.

Ravintoaineet, antioksidantit ja bioaktiiviset yhdisteet
Yang, B. & Kallio, H. (2001).

Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) lipids. Trends in Food Science & Technology.
– Katsaus tyrnin rasvahappokoostumukseen, erityisesti omega-3-, -6-, -7- ja -9-rasvahappoihin.

Guliyev, V.B. et al. (2004).
Antioxidant activity of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) extracts.
Journal of Agricultural and Food Chemistry.
– Tutkimus tyrnin antioksidanttisista ominaisuuksista ja flavonoidien, karotenoidien sekä vitamiinien merkityksestä.

Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) as a potential source of nutraceutics and its therapeutic possibilities – a review.
– Laaja katsaus tyrnin ravintoaineisiin, vitamiineihin, rasvahappoihin ja kasvin bioaktiivisiin yhdisteisiin.